Typerimmät rangaistukset lapsille?

- yksin jättäminen (=hylkääminen)

- rangaistuksen antaminen vasta seuraavana päivänä tai myöhemmin (=pieni lapsi ei enää edes muista, miksi rangaistaan)

Myöhästyin kotiintuloajasta jotain 45min. Sain ensin kauhean huutoryöpyn äidiltä ja sitten jouduin seisomaan keskellä olohuoneen lattiaa paikoillani sen saman ajan, mitä myöhästyin.



Ai miten niin nöyryyttävää?? Noloa, paskamaista ja ah niin välejä lähentävää.....

Myöhästyin kotiintuloajasta jotain 45min. Sain ensin kauhean huutoryöpyn äidiltä ja sitten jouduin seisomaan keskellä olohuoneen lattiaa paikoillani sen saman ajan, mitä myöhästyin. Ai miten niin nöyryyttävää?? Noloa, paskamaista ja ah niin välejä lähentävää.....

Äitis oli kuitenkin aivan huolissaan odottanut tuon ajan.

Höpö! Ei varmaan ole HUOLISSAAN jos teini myöhästyy hiukan.

Mutta rangaistuksena varhaisnuoren seisottaminen on tylyä. Ikävä että joku on noin lapselleen tehnyt.



Minä lapsena (9- vuotiaana) en kertonut että käyn mummolla joka asui lähellä, niin isä veti hiuksista kotiin ja antoi remmistä.

Muistan ajatelleeni että ihan puhe olisi riittänyt.

Isäni toimi meillä rangaistuksen käytäntöönpanijana. Äiti saattoi kotona päivällä uhata että isä rankasee kun töistä pääsee ja kun isä tuli niin se sitten rankaisi -tunteja tapahtuneesta.



Pakkaseen laittaminen on minusta myös erittäin väärin. En käsitä miten kukaan niin lapselleen tekee.

mutta lapsena oli julmin äidin mykkäkoulu. Saattoi kestää päiviä, ja silloin minua ei ikäänkuin ollut äidille olemassa. Se oli pelottavaa ja kauheaa. En tiedä oliko siitä mitään "hyötyä", tuliko minusta sen myötä enemmän äidin toiveiden mukainen tms. Pelkäsin kyllä mykkäkoulua niin paljon, että ainakin jonkin aikaa olin tottelevaisempi. Minusta on parempi, että lapseni ymmärtävät rangaistuksen ja muuttavat käytöstään siksi, kuin että alkavat rangaistuksen pelosta totella.

Myöhästyin kotiintuloajasta jotain 45min. Sain ensin kauhean huutoryöpyn äidiltä ja sitten jouduin seisomaan keskellä olohuoneen lattiaa paikoillani sen saman ajan, mitä myöhästyin. Ai miten niin nöyryyttävää?? Noloa, paskamaista ja ah niin välejä lähentävää.....

Äitis oli kuitenkin aivan huolissaan odottanut tuon ajan.

Ei se minusta ollut _kohtuullinen_ rangaistus ollenkaan. Häpeäpaaluun niinkin hui kamalasta rikkeestä.

Rangaistus toki paikallaan, mutta jotain rajaa. Muutin muuten pois kotoa 17-vuotiaana ja vielä yri parikymppisenä äiti yritti kontrolloida tekemisiäni. Nyt se on jo lopettanut, kun olen 36.

Isäni toimi meillä rangaistuksen käytäntöönpanijana. Äiti saattoi kotona päivällä uhata että isä rankasee kun töistä pääsee ja kun isä tuli niin se sitten rankaisi -tunteja tapahtuneesta. .

Äiti aina puhisi ja sähisi että "odotahan kun isäs tulee kotiin!" tai "tarviiko tästä isälle sanoa!?" ja sit sitä koko päivän pala kurkussa odotti, että isä tulee töistä ja mitäs sitten...........

T:4, teininä seisotettu