ERO-GALLUP

1) mies alkoi käyttää huumeita ja juomaan paljon, kiinnostus minua kohtaan hävisi



2) yksi lapsi oli tulossa, 3päivää lapsen syntymään kun mies häipyi



3) oli raskasta, varsinkin kun jäin yhtäkkiä yksin vastasyntyneen kanssa, lapsi ei erosta mitään tajunnut kun ei ollut vielä syntynytkään, nykyään ei näe isäänsä ollenkaan



4) ei ellei mies olisi suostunut vieroitukseen, enää en miestä huolisi vaikka maksettaisi.

1. Tätä asiaa en käsittele täällä, koska siihen on osallisena toinenkin ihminen kuin minä.



2. Oli yksi lapsi.



3. Alkuunsa ajatus oli raskas, jopa mahdottomalta tuntuva, mutta kun se lopulta oikeasti tapahtui, niin se oli minulle huojentava. Kuin iso taakka olisi otettu harteiltani. Lapselle ero tietysti ollut raskas juttu ja oirehti sitten 2,5-3 vuotta erosta kovasti. Nyt asiat normaalimmalla tolalla, mutta tottakai tuohon asiaan palataan vielä vaikka miten pitkään varmasti, koska lapsi ymmärtää asioita lisää kun ikää ja ymmärrystä karttuu.



4. Ei. Aivan kaikki oli yritetty ja siksi nukuinkin eron jälkeen hyvillä mielin.

1. Mitkä syyt johtivat eroonne? - suurin syy: mies ei ottanut vastuuta omasta elämästään vaan piti minua äitinään joka tekee kaikki isot päätökset, muita pienempiä syitä: miehen ylipaino ja muutenkin ulkomuoto, huono koulutustaso jne



2. Oliko teillä lapsia? - ei, onneksi



3. Miten koit itse eron, entä lapset? - olin maailman onnellisin kun _vihdoin_ sain 3 vuoden pohdinnan jälkeen repäistyä ja lähdettyä



4. Olisitteko voineet vielä yrittää yhdessä? - ihan varmasti jos vaan olisin unohtanut kaikki omat haaveeni tasa-arvoisesta kumppanuussuhteesta ja romanttisesta parisuhteesta. Mies ei siis halunnut erota eikä tähänkään päivään mennessä ole ymmärtänyt päätöstäni koska hänestä meidän parisuhteessamme ei ollut vikaa (erosta 10v)

mikään ei lphduta paitsi tämä palsta

1. Mitkä syyt johtivat eroonne?

Vaimon jatkuva valitus, täydellinen kaikenlaisen läheisyyden ja keskustelun puuttuminen. Meillä ei enää ollut minkäänlaista aikuisten oikeaa parisuhdetta.



2. Oliko teillä lapsia?

4.



3. Miten koit itse eron, entä lapset?

Minä oli erossa aktiivinen osapuoli. Lapset yrittivät saada omalla tavallaan mietä vielä yrittämään, eivätkä ole vieläkään päässeet asian yli kunnolla. Lapset elävät vuoroin minulla, vuoroin äidillään. En siis ottanut eroa perheestäni, vaan vaimostani, joka ei osannut olla parisuhteessa.



4. Olisitteko voineet vielä yrittää yhdessä

Olimme käyneet parisuhdeterapiassakin kahdesti, mutta mikään ei muuttunut. Minun oli tehtävä valinta: haluanko elää loppuelämäni henkisessä vankilassa, jossa pää kutistuu ja munat surkastuvat. En halunnut. Päätös on lopullinen.

1. Mies löysi uuden naisen



2. Lapsia oli silloin 5, kuopus oli 4kk ikäinen, 4 muuta koululaisia



3. Koin eron hyvin raskaana, tosin paha vaihe kesti vain pari kuukautta ja sitten pääsin asian yli ja hyväksyin sen.



4. Minä olisin, mies ei halunnut. Nyt tosian haluais (erosta 5v) mutta ei se enää onnistu, minulla on "uusi elämä" johon exmies voi kuulua vain ystävänä ja viiden lapseni isänä.

1. Miehen kylmyys ja av-mamman miehille tyypillinen narsistisuus.. Haukkui minua saamaattomaksi ja laiskaksi valittajaksi yms.



2. On yksi.



3. Ero oli helpotus. Vähitellen sain itsekunnioitukseni takaisin. Lapsi ei kärsinyt. Isänsä asuu lähellä, näkevät alinomaa.



4. Ei olisi voitu.

1. Miehellä narsistinen persoonallisuushäiriö, sairaan väkivaltainen yms.

2. On.

3. Suuri helpotus ja vapaus.

4. Ei ikinä!

1. seksittömyys joka varmaan oli oire kaikesta muusta puhumattomuudesta, yhteyden kadottamisesta, väärinkäsityksistä ja piittaamattomuudesta.



2. yksi



3. tavallaan helpotuksena, tavallaan olin pettynyt omaan kyvyttömyyteen hoitaa tämä asia kunnolla. lapsi oirehti tietenkin ainaskin n. vuosi aika voimakkaasti, eikä varmaan edelleenkään ole ihan täysin toipunut siitä, mutta välit isään hyvät.



4. olisi varmaan pitänyt yrittää vielä kerran, mutta sittenkin olisi ennen pitkään tullut vastaan taas samat ongelmat. en tiedä oltaisko sittenkään enää palattu yhteen, koska aika ja kahden ihmisten kehitys oli ajanut suhteen ohi.

1. Mitkä syyt johtivat eroonne?

- Oikeanlainen rakkaus katosi ja kunnioitus. Ei enää halua jatkaa puoleltani. Pelkkää riitaa.

2. Oliko teillä lapsia?

-Kyllä.

3. Miten koit itse eron, entä lapset?

- Itselleni todella suuri helpotus. Ei hetkeäkään kaihoa entiseen! Lapsi tottui nopeasti vaikka vielä muistaa entisen kodin. Parempi nyt kun ei ole jatkuvaa huutoa.

4. Olisitteko voineet vielä yrittää yhdessä?

- Minun mielestäni emme. Olen niin onnellinen ja ajatus ahdistaa suuresti vieläkin.

1. Mitkä syyt johtivat eroonne?

Huomasin yhtäkkiä olevani tilanteessa, jossa huolehdin kahdesta lapsesta joista toinen oli päälle nelikymppinen. Mies sysäsi kaikki hommat minulle, oman työni, lapsen ja kodin lisäksi hoidin vielä suuren osan hänen työasioistaan... Tämän päälle vielä kuuntelin jatkuvaa valitusta siitä miten kamala ja huono ihminen olen. Muutenkin miehellä on tyypillisen narsistin piirteet.



2. Oliko teillä lapsia?

Yksi lapsi, tarhaikäinen oli erovaiheessa



3. Miten koit itse eron, entä lapset?

Suunnaton helpotus oli minulle päätöksenteon jälkeen, päivääkään en ole katunut.



Miehellä sen sijaan meni "nuppi sekaisin" eron tultua lopulliseksi ja minun alkaessani tapailemaan uutta miesystävää vuosi eron jälkeen. Sitten alkoi väijyminen puskissa, uhkailut, kotirauhan häirintä jne. mikä lopulta päätyi lähestymiskieltoon, oikeudenkäynteihin ja huoltajuuskiistaan.



Lapsi otti eron aluksi ihan hyvin, ei oikein edes ymmärtänyt asiaa kun olimme aina viettäneet paljon aikaa kaksin "isin" nukkuessa tai ollessa töissä (ilta/yötyö). Miehen sitten alettua narsistille tyypilliseen tapaan aivopesemään lasta erilaisilla asioilla ja kertomaan mitä uskomattomampia tarinoita alkoi myös lapsi oirehtimaan. Nyt siitä ollaan psykoterapeutin avulla jo päästy ohi.



4. Olisitteko voineet vielä yrittää yhdessä?

[/quote]

Oltaisiin, ensin asuttiin vain erillään ja kuulosteltiin tuntemuksia. Mies kun ei ollut ikinä hoitanut yhtään yhteistä asiaa sai minulta yhden homman: jos on kiinnostunut jatkamaan parisuhdetta niin hankkii meille parisuhdeterapeutin. Ei saanut sitäkään hommaa hoidettua niin jäi sekin vaille yritystä.

1. Erilaiset toiveet tulevaisuudesta, hyvästä perhe-elämästä ja ajankäytöstä. Mies joi liikaa. Olin tullut pari ker6taa petetyksi. Kaiken tämän myötä aloin inhota miestäåni, enkä enää rakastanut.

2. Kaksi lasta

3.Ero oli helpotus minulle,vaikka ensimmäine3n vuosi olikin todella rankka exäni häiriköinnin ja uhkailun takia. Lapsillekin pidemmän päälle hyvä ratkaisu, aluksi joutuivat myös kärsimään sekavasta ja painostavasta tilanteesta.

4.Ei.Minulla ei ollut enää mitään tunteita, joiden varaan suhdetta olisi voinut rakentaa.