MITÄ MÄ TEEN 5-VUOTIAALLE JOKA EI TEE MITÄÄN MUUTA KUIN VINKUU JA KILJUU JA VALITTAA KOKO AJAN????

ole aikuinen, älä menelapsen kiukutteluun mukaan. Kerro, että rakastat häntä vaikka hän kiukuttelee. Keksikää yhdessä, mitä kivaa voisi tehdä kiukuttelun sijaan. Se menee ohi ahan kanssa, kärsivällisyyttä. Älä riko epävarmaa lasta, selvät rajat, säännöllinen päivärytmi ja rakkautta ovat paras lääke.

Kuten tuolla jo sanoin, meillä on samaa ongelmaa ollut just lapsen ollessa 4-5 v, nyt on helpottanut kun on eskari-iässä.

Minusta nämä neuvot on siinä mielessä "outoja", että ne ei oikeasti tehoa. Jos se olisi noin "helpppoa ja yksinkertaista", mitään vikinäiitoja tuskin yhdessäkään perheessä olisi .

Mutta sinulle: sanotko oikeasti lapsillesi noin? Minusta oikeasti outo lausahdus lapselle sanottavaksi! Etkö mitään muuta lausetta tai lauseketta, mitään muuta ilmaisua ole keskinyt, millä kerrot lapselle, että tämä on tärkeä, rakas vanhemmilleen???? !!!

Pidä sylissä usein. Järjestä kahdenkeskistä aikaa lapsillesi (molemmille erikseen) kanssasi. Järjestä itselle tuuletushetkiä. Ole pois lastesi luota välillä ja tajuat, miten korvaamattoman arvokkaita he ovat, juuri sellaisina vinkuvinakin. Kuten omat lapseni ovat jo pienestä oppineet sanomaan: "Ei ole sellaista kauppaa, mistä äiti ja isi saisi uuden samanlaisen lapsen, jos lapsi menee rikki ja kuolee." Voimia, jaksamista - et ole ainoa, jolla välillä kiehuu ja höyryää sisuskaluissa! Tämä on sitä vanhemmuuden toista puolta, jota välillä tulee "ihan riittävästi".

Soon kylläkki oikeest että ADOPTIO eikä adobtio, mutta kun kirjotit sen otsikkoon, en voi kopioida, otsikoossa luki että anna adobtioon... hohhoijaaaaaa mää en koska kirota väärin tai kieli opillisesti päin honkia luki häröisesti t.m.s.

Aikoinaan siinä 50-60-luvun taitteessa. Heräsin aikaisin aamulla aamiaiselle klo 4 ja lähdettiin isän kanssa metsälle. Olin viiden vanha. Myöhään illalla klo 23 tultiin kotia ja syötiin äidin tekemä iltapala.



Ei ollut aikaa kiukutella. Sen ikäinen lapsi tarvitsee virikkeitä ei parintunnin leikki riitä.

Lapsilla on valtavasti energiaa ja halua oppia maailmasta.



Nykyään on hirveästi joutavaa aikaa ja se tuhlaantuu kiukutteluun. Antakaa niille lapsillenne aikaa!!!

Soon kylläkki oikeest että ADOPTIO eikä adobtio, mutta kun kirjotit sen otsikkoon, en voi kopioida, otsikoossa luki että anna adobtioon... hohhoijaaaaaa mää en koska kirota väärin tai kieli opillisesti päin honkia luki häröisesti t.m.s.

Soon kylläkki oikeest että ADOPTIO eikä adobtio, mutta kun kirjotit sen otsikkoon, en voi kopioida, otsikoossa luki että anna adobtioon... hohhoijaaaaaa mää en koska kirota väärin tai kieli opillisesti päin honkia luki häröisesti t.m.s.

ja mua ärsyttää ku ihmiset kirottaa asijansa otsikkoon eikä tähän textikenttään mihi se pitäs. niinku tälleen tarkalla suomen kielellä kirjutettuna.

se vain viestittää että käytös on hyväksyttävää. Minä aina sanon rauhallisesti lapselleni, joka on tällaisessa vinkumisiässä, että äiti ei anna mitään vinkumalla, vaan nätisti pyytämällä. Sitten saa kun nätisti osaa pyytää. Eikä siihen vinkumiseen kannata kokoajan puuttua, hän huomaa että sillä ainakin saa huomiota, oli se huomio millaista tahansa.

Miten paljon sinua ärsyttää? Haluaisitko satuttaa niitä jotka kirjoittaa asiansa otsikkoon? :( miksi?

Minun lapsuudessani 70luvulla kerrostalon pihat kuhisi lapsia, rakennettiin majoja metsään, oltiin ulkona isolla porukalla pelaamassa kirkon rottaa, 10 tikkua laudalla, rosvoa ja poliisia, polttopalloa, nelimaalia jne ja muita pihaleikkejä, koottiin iso porukka kiertämällä kavereiden ovien takana: tuutko ulos pelaamaan sitä tai tätä leikkiä...

ja lapset sai olla ulkona ja sai leikkiä.

Tänä päivänä ei saa. ystävä ei päästä 5 vuotiasta yhdessä ulos meidän 6 vuotiaan kanssa, vaikka piha-alueelle näkee ikkunasta, kerrostalo.

Lapsia ei ole samanlaista määrää, samaa solidaarisuutta ei ole, kaikkien kanssa ei leikitä. On omat ryhmät, jotka hengailee keskenään fillareittensa selässä isot lippikset päässä.. ja tytöt keikkuu napapaidoissaan, ei niissä leikitä...

Aikoinaan siinä 50-60-luvun taitteessa. Heräsin aikaisin aamulla aamiaiselle klo 4 ja lähdettiin isän kanssa metsälle. Olin viiden vanha. Myöhään illalla klo 23 tultiin kotia ja syötiin äidin tekemä iltapala. Ei ollut aikaa kiukutella. Sen ikäinen lapsi tarvitsee virikkeitä ei parintunnin leikki riitä. Lapsilla on valtavasti energiaa ja halua oppia maailmasta. Nykyään on hirveästi joutavaa aikaa ja se tuhlaantuu kiukutteluun. Antakaa niille lapsillenne aikaa!!!

Miten paljon sinua ärsyttää? Haluaisitko satuttaa niitä jotka kirjoittaa asiansa otsikkoon? :( miksi?

joo just sillee, mää haluun satuttaa. pitäskö mun mennä sykiatrille mitä miältä sää oot.

kavereiden kanssa ulkona ja silti vinkuu kotona!

Ei ole nälkä tai on nälkä juuri_nyt (ei voi odottaa minuuttiakaan), ei halua sisälle, ei halua ulos, ruoka ei kelpaa, vaatteet ei kelpaa, äiti on typerä, isä on typerä jnejnejne.

siinä se syykin on miksi teillä vingutaan. 5v. lapsi kaipaa tekemistä, tekemistä ja tekemistä. Ovat erittäin aktiivisessä iässä.

että anna sille aikaa, eivät taida tuntea tällaista lapsityyppiä omakohtaisesti.



Meillä saman ikäinen lapsi ja kyllä annetaan tytölle aikaa, ulkoillaan, touhutaan, kavereitakin näkee välillä, mutta perusluonne on silti se, että heti menee hermot, jos joku asia ei onnistu heti tai jotkut asiat muuten vain saavat heti hermot menemään (tyyliin suihkuun meno), niin ei siinä oikein huomion antamiset auta eikä itsekään jaksa asioita aina vääntää huumoriksi tai yrittää kääntää posiviiseen valoon.



Tsemppiä ja pitkää pinnaa toivotan!

kavereiden kanssa ulkona ja silti vinkuu kotona!

Ei ole nälkä tai on nälkä juuri_nyt (ei voi odottaa minuuttiakaan), ei halua sisälle, ei halua ulos, ruoka ei kelpaa, vaatteet ei kelpaa, äiti on typerä, isä on typerä jnejnejne.

siinä se syykin on miksi teillä vingutaan. 5v. lapsi kaipaa tekemistä, tekemistä ja tekemistä. Ovat erittäin aktiivisessä iässä.

Pidäppä alkuun vaikka päiväkirjaa siitä milloin lapsesi menee pihalle ja milloin tulee sisään.

Ei varmasti ole noin kauaa pihalla. Valehtelet itsellesi ja meille täälä.

Lapsi saattaa olla esim. viikonloppuna ulkona klo 10-12. Sitten lounas ja takaisin ulos. Välipala ja taas takaisin ulos ja sisään klo 19 iltatoimiin.

Arkisin on usein ulkona klo 14 alkaen (esikoulun jälkeen välipala ja sitten menee pihalle). Päivällinen klo 17 ja taas pihalle ja kotiin iltatoimiin klo 19.

kavereiden kanssa ulkona ja silti vinkuu kotona!

Ei ole nälkä tai on nälkä juuri_nyt (ei voi odottaa minuuttiakaan), ei halua sisälle, ei halua ulos, ruoka ei kelpaa, vaatteet ei kelpaa, äiti on typerä, isä on typerä jnejnejne.

siinä se syykin on miksi teillä vingutaan. 5v. lapsi kaipaa tekemistä, tekemistä ja tekemistä. Ovat erittäin aktiivisessä iässä.

Pidäppä alkuun vaikka päiväkirjaa siitä milloin lapsesi menee pihalle ja milloin tulee sisään.

Ei varmasti ole noin kauaa pihalla. Valehtelet itsellesi ja meille täälä.

mainita, että lapsi syö myös päivällisen.

Pakko korjata ettei väitetä valehtelijaksi... ;D

ehkä provo mene ja tiedä. eihän täälä kukaan kerro totuutta!

Lapsi saattaa olla esim. viikonloppuna ulkona klo 10-12. Sitten lounas ja takaisin ulos. Välipala ja taas takaisin ulos ja sisään klo 19 iltatoimiin.

Arkisin on usein ulkona klo 14 alkaen (esikoulun jälkeen välipala ja sitten menee pihalle). Päivällinen klo 17 ja taas pihalle ja kotiin iltatoimiin klo 19.

kavereiden kanssa ulkona ja silti vinkuu kotona!

Ei ole nälkä tai on nälkä juuri_nyt (ei voi odottaa minuuttiakaan), ei halua sisälle, ei halua ulos, ruoka ei kelpaa, vaatteet ei kelpaa, äiti on typerä, isä on typerä jnejnejne.

siinä se syykin on miksi teillä vingutaan. 5v. lapsi kaipaa tekemistä, tekemistä ja tekemistä. Ovat erittäin aktiivisessä iässä.

Pidäppä alkuun vaikka päiväkirjaa siitä milloin lapsesi menee pihalle ja milloin tulee sisään.

Ei varmasti ole noin kauaa pihalla. Valehtelet itsellesi ja meille täälä.

Siis eskarilainen on yksin kavereiden kanssa ulkona leijonanosan päivästään? Ja vielä ihmettelet miksi se vinkuu? Se kaipaa äitiä! Se haluaisi olla äidin kanssa eikä ulkona! Tai vaikka se haluaa olla kavereiden kanssa se tarvitsee enemmän äitiä, kuin kavereita.

Mun mielestä kummallista se että vinkuva lapsi kaipaisi kavereita, kun sillä on tylsää. Mun käsitys on se että silloin kun lapsi on tylsistynyt ja kitisee se tarvitsee huomiota. Kokeilkaa, kumpi toimii paremmin, se että komentaa auktoriteettina ylhäältä "lopeta nyt, käyttäydy hyvin tai joudut pois silmistäni" vai se että käy lapsen tasolle, lohduttaa ja kysyy että mikä harmittaa.

5-6v on vielä kovin pieni, mutta törmää äikkiä syksyllä suuriin uusiin asioihin ja siihen että pitäisi olla iso. Ja haluaisi olla iso. Vertaistuki on tärkeää, eli kaverit ovat tärkeitä mutta eivät korvaa turvallista aikuista.

Liian paljon ovat Suomessa pienet lapset yksin, ja ihaillaan kuinka itsenäisiä ja omatoimisia eskari-ikäiset jo ovat.

kanssa ulkona vai?

Ei lapsi siellä mitenkään heitteillä ole ja todellakin, ihan itse vapaaehtoisesti ulos haluaa.

Vinkuu kotona tylsyyttä jos ei pääse ulos joinain päivinä.

Uskomatonta tämä av: n mustavalkoisuus.

Se, että lapseni saattaa olla ulkona useita tunteja päivässä, ei tarkoita sitä, että hän on siellä yksin aamusta iltaan joka jumalan päivä ympäri vuoden ja ilman minkäänlaista valvontaa. Eikä tarkoita sitäkään, että hän ei saisi vanhemmiltaan huomiota eikä tukea sitä tarvitessaan tai että joutuisi ottamaan itsestään liikaa vastuuta. Meillä on hyvin kiinteä ja läheinen perhe ja molemmat vanhemmat hyvin osallistuvia ja vastuullisia.

Lapsen kehitys on monimutkainen prosessi eikä kasvatuksella pysty kitkemään lapsesta uhmaa tai muita kehitysvaiheita. Kannattaa tutustua kehityspsykologiaan jos todella elää siinä uskossa, että onnellinen lapsi ei voi vinkua ja kiukutella!

Lapsi saattaa olla esim. viikonloppuna ulkona klo 10-12. Sitten lounas ja takaisin ulos. Välipala ja taas takaisin ulos ja sisään klo 19 iltatoimiin.

Arkisin on usein ulkona klo 14 alkaen (esikoulun jälkeen välipala ja sitten menee pihalle). Päivällinen klo 17 ja taas pihalle ja kotiin iltatoimiin klo 19.

kavereiden kanssa ulkona ja silti vinkuu kotona!

Ei ole nälkä tai on nälkä juuri_nyt (ei voi odottaa minuuttiakaan), ei halua sisälle, ei halua ulos, ruoka ei kelpaa, vaatteet ei kelpaa, äiti on typerä, isä on typerä jnejnejne.

siinä se syykin on miksi teillä vingutaan. 5v. lapsi kaipaa tekemistä, tekemistä ja tekemistä. Ovat erittäin aktiivisessä iässä.

Pidäppä alkuun vaikka päiväkirjaa siitä milloin lapsesi menee pihalle ja milloin tulee sisään.

Ei varmasti ole noin kauaa pihalla. Valehtelet itsellesi ja meille täälä.

Siis eskarilainen on yksin kavereiden kanssa ulkona leijonanosan päivästään? Ja vielä ihmettelet miksi se vinkuu? Se kaipaa äitiä! Se haluaisi olla äidin kanssa eikä ulkona! Tai vaikka se haluaa olla kavereiden kanssa se tarvitsee enemmän äitiä, kuin kavereita.

Mun mielestä kummallista se että vinkuva lapsi kaipaisi kavereita, kun sillä on tylsää. Mun käsitys on se että silloin kun lapsi on tylsistynyt ja kitisee se tarvitsee huomiota. Kokeilkaa, kumpi toimii paremmin, se että komentaa auktoriteettina ylhäältä "lopeta nyt, käyttäydy hyvin tai joudut pois silmistäni" vai se että käy lapsen tasolle, lohduttaa ja kysyy että mikä harmittaa.

5-6v on vielä kovin pieni, mutta törmää äikkiä syksyllä suuriin uusiin asioihin ja siihen että pitäisi olla iso. Ja haluaisi olla iso. Vertaistuki on tärkeää, eli kaverit ovat tärkeitä mutta eivät korvaa turvallista aikuista.

Liian paljon ovat Suomessa pienet lapset yksin, ja ihaillaan kuinka itsenäisiä ja omatoimisia eskari-ikäiset jo ovat.

Sellainen lapsi, jolla on sosiaalisia vaikeuksia, vinkuu ja valittaa enemmän, kun ei ole saanut positiivisia kokemuksia, joista tulee tyytyväiseksi. Vanhemmilla on myös enemmän työsarkaa ja heitä silti haukutaan enemmän kuin muita vanhempia. On aika rankkaa olla se äiti, jonka lapsi ei kelpaa siihen fillariporukkaan. Ei ehkä opi järjellisellä vaivalla pyöräilemään ilman apupyöriä alle 8-vuotiaana. Väkisin ulosmenokin voi olla hyvä temppu, jos seinät kotona kaatuvat sekä sen vinkujan että äidin niskaan. Olo voi helpottaa jo rappukäytävässä, kuten meillä. Omaa ärtymystäänkin voi olla vaikea pitää kurissa ikuisuus, meillä vanhemmillakin on oma synnynnäinen temperamenttinsa ja oma elämänhistoriansa.



Olisi ihanaa, jos vanhemmat tukisivat toisiaan, eivätkä mäiskisi sanoilla, kuten jotkut tässä viestiketjussa.

vaihda se vaimooni, niin tiedät mitä elämä on.



otan vaihdossa mielelläni 5-vuotiaan.