tuskailua kotihoidon ja päivähoidon välillä -lapsi 4v
Onko nelivuotiaan parempi olla säännöllisessä päivähoidossa 4päivää viikossa (tekisin lyhennettyä työviikkkoa) vai olla kotona ja käydä kaksi kertaaa viikossa kerhossa. Kotona on lisäksi 2-vuotias sisarus, mutta jotenkin nyt ajattelen tuon 4-vuotiaan kannalta "riittääkö" kotihoito+kerho vai jääkö jälkeen kaverisuhteiden luomisessa yms. Ei ole mikään rämäpää lapsi, vaan rauhallinen ja vähän ujokin.
Kommentit (17)
kieroon kasvaa, kun olet äitinä siinä vieressä hyysäämässä. Joku vieras täti olisi parempi. Virikkeitäkään ei saa kotona, ei sitten minkäänlaisia. Tutustuisi myös liikaa pienempään sisarukseensa. Hoitoon tietysti!
jotenkin vain tänä päivänä tuntuu että kaikki kavereidenkin lapset ovat päiväkodissa, vaikka kotona olisi äiti pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla. Äitinä sitä huolestuu, että jääkö minun lapseni nyt kaikesta ulkopuolelle.
anna sen 4-vuotiaan nyt vain nauttia rauhallisesta elämästä kanssanne kotona. Sitä hörhöilyä ja muuta meteliä ehtii sitten myöhemminkin. Ja lapsi saa kavereita kerhossa, voitte sitten vaikka joskus kutsua niitä teille leikkimään.
jotenkin vain tänä päivänä tuntuu että kaikki kavereidenkin lapset ovat päiväkodissa, vaikka kotona olisi äiti pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla. Äitinä sitä huolestuu, että jääkö minun lapseni nyt kaikesta ulkopuolelle.
Ihmiset on nykyään aivopesty tunkemaan lapsensa saamaan virikkeitä päiväkotiin, vaikka monesti kotona saa paljon parempia ja tarpeellisempia virikkeitä. Ja paljon muuta. Päiväkoti on lasten HOITOpaikka, ei normaalilapsella ole mitään varsinaista TARVETTA päiväkodissa ololle.
Lue vaikka tuo päiväkotilasten pukemisetju ("Helvettu, hain äsken lapsen hoidosta" tms.), saat uutta näkökulmaa asiaan.
jotenkin vain tänä päivänä tuntuu että kaikki kavereidenkin lapset ovat päiväkodissa, vaikka kotona olisi äiti pienemmän sisaruksen kanssa hoitovapaalla. Äitinä sitä huolestuu, että jääkö minun lapseni nyt kaikesta ulkopuolelle.
se on parasta lapsuutta se. Lapsesi ei jää mistään ulkopuolelle. Kavereiden kanssa ehtii sitten myöhemminkin olemaan. Nauti lapsistasi. Ja anna heidän luoda hyvä läheinen suhde toisiinsa.
jos hoidat kotona 2-vuotiasta, hoidat 4-vuotiastakin. Joku kerho siinä lisänä riittää ihan mainiosti, kun muuten elätte normaalin aktiivista elämää.
Oli ainoa ja eskarin alussa oli vähän hankalaa päästä leikkeihin mukaan, kun muilla oli jo valmiit piirit. Nyt on ekalla ja ihan yhtä sosiaalinen kuin kaikki muutkin.
Oma lapseni kävi 4-vuotiaaksi asti kerhossa, mutta ei oikein saanut siellä kavereita. Kerhot ovat yleensä varsin lyhtyaikaisia ja ns. vapaan leikin aika todella vähäinen. Lapset eivät juurikaan omaehtoisesti pysty luomaan siellä kaverisuhteita.
Meille päiväkoti oli ehdottomasti parempi tästä syystä, siellä muihin lapsiin ehtii tutustumaan paremmin. Toinen tärkeä seikka oli se, että naapurustossa ei ole lainkaan samanikäisiä.
ja sopia leikkitreffejä kerhon ulkopuolella.
12
Syynä omalla kohdallani olisi se, että meidän päiväkodista mennään samaan kouluun, mutta kerhot sijaitsevat ihan muualla kunnassa ja sieltä lapset useimmiten menevät muihin kouluihin.
Mutta muuten kerhot ovat ok.
siis onko lapsi ollut tähän asti vain kotihoidossa? mun mielestä kannattaa panostaa siihen, että kummasta paikasta tulee sitten samat kaverit samaan eskariin / kouluun.
esim. kun me muutimme uudelle paikkakunnalle lapsen ollessa viisivuotias, hain hänelle puolipäiväpaikkaa viereisestä päiväkodista koska hän oli menossa sinne myös eskariin seuraavana syksynä. paikkaa ei kuitenkaan saanut, joten meni iltapäiväkerhoon kauemmas 2 pv viikossa. eskarissa onneks löysi pian hyvän ystävän joka tuli sitten koulussakin samalle luokalle.
mutta en oikein ymmärrä tuota että miten siellä kerhossa vanhemmat tutustuu toisiinsa? jos lapsi on vasta 4-vuotias, ei riitä että lapset tuntevat toisensa, pitäis vähän tuntea leikkikaverin vanhempiakin. itse en ainakaan tutustunut kehenkään esikoisen kerhoaikana, eikä lapsikaan sieltä oikein ketään kaveria löytänyt, samanikäiset kerholaiset olivat väärää sukupuolta. kerhosta haettaessa vanhemmilla on kiire kotiin ruoanlaittoon, kerhoon vietäessä mulla oli kiire laittamaan kuopus päiväunille.
meidän esikoinen oli aiemmin päiväkodissa, kun olin töissä (asuttiin vielä toisella paikkakunnalla). kuopuksen synnyttyä esikoinen, silloin 4v, jatkoi päiväkodissa puolipäiväisenä, koska ainoat kaverit oli siellä. kerhopaikkaa ei olis edes saanut kesken vuotta, eikä olis sieltä tuntenut ketään. oli päiväkodissa 3-4 pv viikossa aamupäivisin, tykkäs tosi paljon, päiväkoti oli aivan loistava.
ihmettelen vähän tuota ap:n heittoa siitä missä muiden lapset ovat. ajatteleeko joku tosiaan oman lapsen kohdalla sitä mitä muut ihmiset ajattelee jostain tällaisista ratkaisuista? ajatelkaa hyvät ihmiset lapsenne ja oman perheenne parasta, älkää välittäkö muiden mielipiteistä!
Ajankohtaista siis meilläkin, vaikka tilanne hiukan toinen.
Olen aina ollut niitä superäitejä, jotka halveksii salaa toisia äitejä, jotka vie isommat päiväkotiin ja hoitaa vauvaa kotona. Mutta nytpä vaan taidan olla itse tekemässä saman. =(
Meillä on eskarilainen eskarissa aamupäivän ja 3,5-vuotias puolipäivähoidossa saman ajan. On ollut siellä kohta 1,5 vuotta, kun itse olen tehnyt osapäivätyötä. Nyt olen jäämässä äitiyslomalle ihan lähiviikkoina ja painin täällä kysymyksen kanssa: otanko 3,5-vuotiaan kokonaan kotiin (ja kerran viikossa srk-kerhoon) vai jääkö puolipäiväiseksi päiväkotiin. Muita kerhomahdollisuuksia, avoimia päiväkoteja tms. meillä ei ole.
Päiväkodissa on tällä hetkellä tilaa, eli kenenkään työssäkäyvän paikkaa emme veisi. Päiväkodissa on tutut kaverit ja tädit ja hoitohenkilökunnan mielestä kovapäiselle pojalle =) tekisi hyvää jatkaa ainakin muutamana päivänä viikossa. Itselleni tämä on kova paikka muuttaa mielipiteitäni, jotka tähän asti ovat olleet aika tiukasti tuollaista hoitoa vastaan.
Toisaalta kerhoryhmä olisi kokonaan uusi, ja ns. leikkitreffejä ei niin vaan tällä porukalla, jossa pitää huomioida eskarilaisen aikataulut (ja tarpeet ja halut), vauvan aikataulut ja 3,5-v:n päiväunet yms. enää niin vaan järjestetäkään, vaikka melkoisen sosiaalinen mielestäni olenkin ja ehkä helpohkosti tutustuisin itsekin kerholaisten vanhempiin. No,mulla on pari viikkoa aikaa miettiä mitä teemme.
AP:n tapaus on sinällään eri, että hänellä ei lapsi edes ole ollut aiemmin päiväkodissa. En missään nimessä lähtisi lasta sinne kesken kauden laittamaankaan, jos kerran kerhossa käy ja ystäviä on jonkin verran muutenkin.
Jos kerran aiot tehdä lyhennettyä työviikkoa. Minä kallistuisin päiväkodin puolelle, kerhossa tosiaan on vähän mahdollisuuksia vapaalle leikille ja kaverisuhteiden muodostamiselle. Ei se leikkitreffien sopiminen ole ollenkaan niin helppoa kuin moni väittää, kaikki eivät ole niin sosiaalisia että haluaisivat ottaa vieraita lapsia leikkimään (ja aluksi vanhempaakin, ei nelivuotiasta voi heti yksin jättää vieraaseen kotiin).
Minä laitoin ujon lapsen puolipäiväisesti päiväkotiin viisivuotiaana, ja jäin harmittelemaan etten tehnyt sitä jo vuotta aiemmin. Monet ajattelevat juuri niin että ujon on hyvä olla kotona pitkään, mutta asiahan on aivan päinvastoin: sosiaalinen lapsi sopeutuu kyllä vaikka olisi eskari-ikään asti kotona ja kerhossa, häntä ei haittaa vaikkei eskarissa olisi yhtään tuttua lasta. Ujolle sellainen tilanne on hyvin ahdistava, hänen on vaikeaa solmia ystävyyssuhteita jos muut tuntevat toisensa entuudestaan. Juuri ujon olisi hyvä saada mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista (ja saada rohkeutta siihen) ja kaverisuhteiden solmimista. Päiväkodissa se on huomattavasti helpompaa kuin vasta eskarissa kuusivuotiaana.
En ajattele mitä muut ajattelevat siitä että lapseni ei ole pk-ssa. Luetunymmärtämistä kehiin. -ap-
[ ihmettelen vähän tuota ap:n heittoa siitä missä muiden lapset ovat. ajatteleeko joku tosiaan oman lapsen kohdalla sitä mitä muut ihmiset ajattelee jostain tällaisista ratkaisuista? ajatelkaa hyvät ihmiset lapsenne ja oman perheenne parasta, älkää välittäkö muiden mielipiteistä!
[/quote]
että riippumatta siitä käykö lapsi kerhossa vai tarhassa, lapsiryhmän pitäisi pysyä samana että niitä kaverisuhteita pääsisi muodostumaan.
Silloin kun lapsi on kerhossa äiti joutuu auttamaan lasta enemmän niiden kaverisuhteiden kanssa. Esim. siten että kutsutaan kerhokavereita kotiin leikkimään tai sovitaan treffit puistoon tmv.
Minulla on kokemusta molemmista, sillä hoidin lapsia kotona kunnes esikoinen oli 5v.
Hänen kerhoryhmäänsä onneksi sattui mukavia lähistöllä asuvia samanikäisiä lapsia, joista osa on nyt samassa eskariryhmässä.
Omalle rauhalliselle esikoiselleni pitkä kotihoito kerhoineen oli hyvä ratkaisu. Päiväkoti olisi ollut hänelle liian ahdistava ympäristö pienempänä. Kerhoissakin vietti aikaa hyvin pitkään lähinnä minun sylissäni.
Nyt on eskarissa ja juoksee ja riehuu muiden lasten kanssa tyytyväisenä.
pikkusisaruksen kanssa.
Näin sanoivat minulle (hyvän) päiväkodin tädit kun jäin äitiyslomalle ja otin lapseni pk:sta kotihoitoon.
suosittelen kotihoitoa ja kerhoa. Meillä on riittänyt hyvin, mutta pitää olla itsekin vähän aktiivinen ja järjestää esim leikkitreffejä yms.