Apua! Jo viisi vuotta kotona ja nyt raskaana ehkäisystä huolimatta :/
Tarkoitus oli juuri palailla työelämään näiden kahden jälkeen, työpaikkaa ei tosin ole odottamassa, joten haku päällä olen ollut jo jonkin aikaa.
Nyt siis yllättäen raskaana ja kotivuosia edessä ainakin pari lisää, olenko siinä vaiheessa totaalisesti toivoton tapaus, kun nyt jo työnsaanti teettää töitä...
Pienokainen on toki erittäin toivottu, mutta ajankohta ei siis paras mahdollinen. Ristiriitaisuus itkettää ja masentaa jo nyt :(
Kommentit (10)
Mutta niinkuin sanoin suunnitelmat menevät yhtäkkiä täysin uusiksi ja se kaihertaa melkoisesti...
Onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa ja kuinka esim. työllistyminen myöhemmin sujui?
Mä pelkään tota samaa. Ehkäisynä minipillerit ja menkat kadonneet jonnekin, kuulemma näin tosiaan saattaa käydä.
Olen palaamassa töihin myöskin... Mulla tosin se työpaikka odottaa, mutta itseasiassa en tahtoisi sinne, vaan olen hakenut muita hommia.
Kerran kuukaudessa teen testin ja pelkään sen näyttävän plussaa.
Meille siis pikkukakkonen tosiaan kanssa saisi tulla, jos näin kävisi ja ihan varmasti olisi rakastettu lapsi, mutta tässä on hieman muita suunnitelmia nyt kuitenkin... eli mun palaaminen töihin ja tuon oman kodin rakentaminen...
En mä silti usko, että sä mikään " toivoton tapaus" työmarkkinoille olet, vaikka pari vuotta lisää kotona olisitkin..
Kovasti jaksamisia.
Et voi vielä tietää miten työmarkkinoilla käy parin vuoden kuluttua. On vain luotettava siihen, että elämä kantaa. Voi olla, että joudut opiskelemaan tai kurssittamaan itseäsi ennen töihinpaluuta. Toisaalta voi olla, että löydät heti töitä. Nauti nyt kolmannesta lapsestasi! Kaikki menee hyvin, usko pois.
t: joku joka saa vuosikausia yrittää lasta ja onnellinen kun vihdoin tärppää
Mitään ongelmia ei ainakaan näin sairaanhoitajana ole ollut, pikemminkin päinvastoin. Kokoajan saa vastailla kysymykseen koska tulen " kunnolla" töihin ihan vakituiseen. Riippu varmasti paljon alastasi työllistyminen! Itsellä haaveissa olisi nelonen, eikä harmittaisi yhtään vaikka kierukka pettäisi... Itse en siis tilanteessasi miettisi yhtään, töitä saat tehdä todennäköisesti vielä kymmeniä vuosia, mutta lapsia ei enää 5-tai 6-kymppisenä saada... Ainakaan naiset :-)
Tällä hetkellä tunnelmat ovat varmasti sekavat, mutta eiköhän sinullakin ajatukset muutu, kunhan raskaus kunnolla konkretisoituu ja ne pikkuvarpaat alkavat kutitella masussa!
12 ja 13:
ap ei käsittääkseni missään kohtaa sanonut edes harkitsevansa aborttia. Poti vain tuota suunnitelmien muuttamisen tuskaa, kun oli ajatellut palata töihin... hänhän nimenomaan sanoi, että lapsi on kuitenkin toivottu ja rakastettu...
Ja joo, seksissä on aina mahdollisuus tulla raskaaksi. Voi herranjestas sentään... Lähtisin sanomaan, että jos mä nyt joutuisin olemaan ilman seksiä seuraavat kolme vuotta vain siksi, ettei meille nyt just toivota sitä lasta (jos on tullakseen niin saa tulla kyllä, mutta ehkäistä yritän), niin mun pääni hajoaisi kyllä ja justiinsa... Parsuhteeseen vain kuuluu seksi ja mä ainakin (kuten myös vissiin ap) on valinnut miehekseen niin loistavan rakastajan, ettei siitä vaan voi pitää näppejään erossa ;)
Ap: Varmasti lapsesi syntyy ihanaan ja rakastavaan perheeseen ja varmasti sinä saat töitä sitten, kun niiden aika on... Jos vaikka miehesi jäisikin vanhempainvapaalle? ;)
T: 6
Sinut voisi melkeinpä vain ampua.
kumpi kaduttaisi enemmän abortti vai työuran lyheneminen parilla vuodella?