Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minkälainen on hyvinkasvatettu, tottelevainen 4v? ov
11.02.2008 |
Tuli vaan tuosta yhdestä ketjusta mieleen, kun yhden uusi mies on sitä mieltä, että neljävuotias on huonosti kasvatettu, jos ei usko asiaa parilla sanomisella ja tekee asioita aktiivisesti, omalla tavallaan ohjeista huolimatta.
Olenko ihan hakoteillä, kun minusta tuo on ihan normaalia 4v käytöstä, vanhemmille toki ajoittain todella rasittavaa, mutta myös lohdullista: lapsi ottaa itsekin vastuuta oppimisestaan ja tekemisistään. Vaikka sitten joskus tekisikin eri tavalla kuin minä olisin itse tehnyt.
Mulla on se kokemus, että vaikka kuinka pistäisin kovan kovaa vastaan päivä toisensa jälkeen, ei se johda kuin kamaliin taisteluihin ja huutoon, mutta vain harvoin saan lapseni tekemään juuri niin, kuin minä haluaisin.
Kommentit (6)
nelivuotias jästipää on kaksi vuotta ollut aivan kamalan kovatahtoinen vääntäjä, paljon nähneet kasvatuksen ammattilaisetkin on välillä ihmeissään tahdon voimakkuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan, meidän esikko oli tuontapainen mutta tämä nuorempi onkin ihan toista maata....
Pitäisi olla ainakin empatian alkeet hallussa, pystyä ymmärtämään, että omilla teoilla on seurauksia muille, hyviä ja pahoja. Pitäisi kyetä vastavuoroisiin suhteisiin ja välillä pyrkiä ilahduttamaankin toista. Pitäisi osata ja aika paljon erilaisia normeja ja toimintatapoja, joista suurta osaa noudattaa suurimman osan ajasta. Pitäisi periaatteessa tietää, mitä itsehillintä on ja miten kaikkea mieleen pälkähtävää ei tarvitse sanoa tai tehdä. Joskus olisi hyvä tätä toteuttaa myös käytännössä ;) Hiukan pitäisi myös kyetä yleistämään sääntöjä. Jos kaveria ei saa lyödä kepillä, niin ei saa kyllä lyödä rautakangellakaan.
Pitäisi osata jo hieman neuvotella ja tehdä kompromisseja ja joskus sen pitäisi sujua jo sulassa sovussakin, eikä jokaisesta kompromissista pitäisi seurata raivaria. Pitäisi osata jonottaa ja odottaa vuoroaan ja yleensä sen pitäisi sujua ilman suuria kohtauksia. Pitäisi osata pyytää ja antaa anteeksi, kiittää, tietää, miten käyttäytyä ruokapöydässä, liikennevälineissä ja muissa jokapäiväisissä tilanteissa. Tämä ei tietysti tarkoita, että aina sujuisi nappiin, mutta sen ei pitäisi enää johtua tietämättömyydestä. Tässä nyt ainakin jotain.
Eiku tosissaan, eihän nuo asiat suju aina aikuiseltakaan, miksi siis lapselta...
voin sanoa, että nuo 5 mainitsemat asiat ovat kutakuinkin hallussa meidän 4. v tytöllä..
Alue: Aihe vapaa
Hyväksy, että lapsesi on keskeneräinen ja vasta opettelee asioita.
Ja jos joku vielä on keskeneräinen, niin hän on 4-vuotias...
Mutta alkuperäiseen kysymykseen: Minun poikani oli oikein helppo ja lutuinen ollessaan 4-vuotias. Teki kaiken mitä pyysi, ei kiukunnut. Mutta oliko se kasvatuksen tulosta? Ei, ei todellakaan, minulla ei ollut siihen osaa eikä arpaa. Hän oli aina tuollainen. Jostain syystä uhmaikä alkoi vasta 5-vuotiaana.