Haluan ottaa saman sukunimen kuin miehellä ja lapsella mutta en halua mennä naimisiin, onnistuuko nimenvaihto muuten?

Voittehan ottaa koko porukka jonkun upouuden nimen.

Eikö siis todellakaan onnistu ilman naimisiinmenoa?



ap

En tajua, miksi et halua naimisiin? Mikä siinä niin kovasti pelottaa? Käsittääkseni taloudellisestikin siitä on korkeintaan hyötyä, ei haittaa, jos kuitenkin asutte jo samassa taloudessa. Eikä häitä tarvitse pitää, senkus allekirjoittaa vain paperit maistraatissa ja tekee vaikka jonkun avioehdon samalla, jos sen takia pelkää avioliittoa.

olen itse pohtinut tätä samaa. minä haluaisin naimisiin, mutta miehen mielestä se on turhanpäivästä. en ymmärrä miks miehelle on niin iso juttu mennä naimisiin. voitas mennä vaikka salaa maistraatis. kävis mulle. mies kuitenkin luvannut elää elämäsä mun kanssa

haluaisin saman sukunimen kun miehellä ja lapselle. tuntuu pahalta että mulla on eri sukunimi kun muulla perheellä. niin olin toivonut että voisin vaihtaa sukunimen vaikkei mies naimisiin haluaisikaan.

(se kai onnistuu ilman naimisiinmenoakin..).

Mies taas oli varma alusta asti, että haluaa lapsia. Niinpä muuttui mieli naimisiinmenon suhteen ja kaksi kertaa sitten kosikin, kahden vuoden kuluttua tapaamisesta vastasin kyllä. Ja esikoinen syntyy näinä päivinä...



Joskus kannattaa tehdä ehdot selviksi hyvissä ajoin, niin välttää edes osan hankaluuksia tulevaisuudessa...

Sen sijaan alenevassa polvessa (jälkeläiset) sukunimen ottaminen ei onnistu. Aviopuolison sukunimen voi myös ottaa. Eli teidän täytyy mennä naimisiin.

9

Miksi ihmeessä sen pitäisikään muuta kautta olla mahdollista?

sitoutumis kammoinen on ihminen joka " lupaa" olla yhdessä lopun elämää, muttei kumminkaan uskalla mennä naimisiin...



Ja jos olette vaan avo pari niin muista laitatuuttaa kaikkiin yhteisiin ostoksiin molempien nimet. meinaan jos sitoutumis kammoinen poistuu ja kaikissa on vaan hänen nimensä niin onnea vaan.. vie kaiken oman omaisuutensa pois.

(esim. jos muuttaisi puolen vuoden välein uuden miehen kanssa yhteen).

Vierailija:

Miksi ihmeessä sen pitäisikään muuta kautta olla mahdollista?

Muutenhan voisit ottaa vaikka saman sukunimen kuin lapsesi tai lapsenlapsesi hänen mentyä naimisiin. Miltäs kuulostaisi, jos neiti Virtanen menee naimisiin ja ottaa sukunimekseen Lahtinen, jolloin Virtasen äitikin muuttaisi nimensä Lahtiseksi, joka on hänen tyttären miehen nimi. Olisi siinä sitten molemmilla anopeilla sama sukunimi.



Kannattaisi miettiä perheen perustamista etukäteen, haluaako todella lapsen miehen kanssa, jolle ei kelpaa edes vaimoksi. Kuulostaa siltä, että mies ei halua sitoutua sitten kuitenkaan, mikä muukaan kiikastaisi. Naimisiinmeno ei maksa mitään ja avioehdolla voi suojata omaisuudenkin.

ja jos sattuisi ero tulemaan niin olisi vielä hävettävämpää merkitä kaikkiin lomaikkeisiin aina eronnut jne.



ap

Vierailija:

ja jos sattuisi ero tulemaan niin olisi vielä hävettävämpää merkitä kaikkiin lomaikkeisiin aina eronnut jne.

ap

eli on 50% todennäköisyys joutua siviilisäätyyn eronnut...



ap

Yhtä vanhanaikaista on ajatella, että onpas hävettävää, kun on tehnyt aviottomia lapsia!

Vierailija:

Sukunimilaki mahdollistaa saman sukunimen ottamisen kuin vanhemmillasi ja isovanhemmillasi viidenteen sukupolveen asti

.

Avoliitosta ei lapsiperheessä ole kenellekään mitään hyötyä, vain haittaa. Sitoutuminen on käytännössä juu periaatteessa yhtä vahvaa, mutta oikeudet esim. leskeksi jäädessä olemattomat. Avioehdolla voi halutessaan säädellä erotilannetta, joka sekin on vain sekavampi avo- kuin avioliitossa.



Avioliiton voi solmia ilman häitä maistraatissa, ja se vaatii jopa vähemmän allekirjoituksia ja vaivaakin kuin jokaisen avoliittoon syntyvän lapsen tunnustamisprosessi. En tajua näitä ihmisiä, joille avioliitto on joku ihme mörkö. Luulisi tahdon olevan selvää lapsen ja yhteiselämän myötä, mikä siinä avioliitossa nyt niin pelottavaa silloin enää on? :O On oikeasti typerää asua avoliitossa, jos elää kuitenkin kuin avioliitossa. Noita kahta sanaa kun erottaa i-kirjaimen lisäksi juridisesti lähinnä oikeus leskeneläkkeeseen, koko perheen yhteiseen nimeen ja pienempään perintöverotukseen...

Ap:n on ihan pakko olla provo... Eihän kukaan voi ajatella noin typerästi, vai voiko? Ensinnäkin avioliitto takaa kaikille osapuolille lähinnä lisää oikeuksia, eikä niinkään velvollisuuksia, kun puhutaan lapsiperheestä. 29 laittoikin hyvin siitä esimerkkejä.



Toisinnakin avoliitot hajoavat todennäköisemmin kuin avioliitot, jos haluaa tilastoja tuijotella. Eikä se 50% ole muuta kuin tilastoharha, kun luvussa on mukana mm. isojen ikäluokkien erot verrattuna pienten ikäluokkien solmimiin avioliittoihin sekä se hämäävä seikka, että aika moni kerran eronneista on eronnut uudestaankin.



No, omapa on elämäsi. Mutta koita nyt vaan kestää, ettet voi noukkia pelkkiä rusinoita pullasta menemättä naimisiin. Elämä on.