Ärsyttä kun yksi frendini on niin hirveä aktivisti eri järjestöissä

jolla ei ole kodinulkopuolista elämää

Vierailija:

on esim MML:ssä opastamassa lapsiperheitä ja sadassa muussa toimikunnassa.

Siis se ärsyttää kun ei sitten ole aikaa omalle lapselleen kun pitää työn ohessa tehdä kaiken maailman vapaaehtoistyötä.

Nämä vapaaehtoistyöt vievät siis hirveästi vapaa aikaa kaveriltani, ja sitten hän valittaa kun on niin stressaantunut!

Ja pahinta mielestäni on, ettei jää hirveästi aikaa omalle lapselleen.

Tekisi mieli sanoa, että kyllä kai se oma perhekin on tärkeä...

monesti tuollaiset " luottamustoimet" lisäävät kysyntää. Tyyliin ensin on vaikka MML:n toiminnassa " rivijäsenenä" , sitten tuuraa kurssin vetäjää tämän sairastuessa (jos kaikki menee hyvin) saa kohta oman kurssin ohjattavakseen, sitten toisen jne.



Ja jos kuuluu toiseen/toisiin yhdistyksiin, siinä/niissä pyydetään ohjaamaan juttuja kun on kokemusta... Ja kohta sitä " huomaamattaan" kuuluu miljoonaan eri prijektiin ja kurssiin. Ja tavallaan on vaikea kieltäytyä, sillä " vapaaehtoisenahan" on mukaan lähtenyt...! Ka yleensä homma on kivaa ja siitä saa hyvää palautetta ja uusia ystäviä, sekä parhaassa tapauksessa todella tekee maailmasta hitusen paremman paikan.