Kirkosta eronneita oli 37 481, noin 2 500 edellisvuotista enemman. Kirkkoon liittyi 10 960 ja kirkon jaseniksi kastettiin 48 429 suomalaista.

että kun siinä " säästää" sen esim. 500-900e niin jääkö se sit tosiaan omaan käteen se raha vai nouseeko esim. vero% sit vastaavasti tai jotain? Onko kellään omakohtaista tietoa?

kun lukee, niin luulisi sen olevan paljon pienempi. Mutta hyvä näin :)

uskontoa. Jos on vaikka muslimi, niin silloinhan pitää kaste suorittaa. Pelkkä liittyminen ei varmaan *riitä*.

Nyt kun naimisiin mennessäänkin saa jo siviilivihkijän paikalle.

Paljastuu sitten kun pyydetään kummiksi ja todetaan, että olet eronnut kirkosta. Aijaa! Näistähän oli juttua joskus.

Kirkkoon voi aina liittyä uudelleen ja erota vaikka samantien. Kunhan saman vuoden sisällä liityy ja eroaa, niin ei joudu edes kirkollisveroa maksaa.

Kirje tulee kotiin. Kirkosta eroamisen voi vielä siinä vaiheessa perua.

Lisäksi kuulumattomuus tai kuuluminen kirkkoon näkyy verolipussa.

Vaikka talkkarin tai taksikuskin siunaus ajaa saman asian.

Jos 4/5 kansasta kuuluu enää kirkkoon, voitteko tosiaankin puhua Suomesta kristittynä valtiona?

Tänä vuonna säästän 900,-. En hyväksy kirkon oppeja enkä sitä tuputamista. Sitten kun lesbot ja homot vihitään kirkossa, niin voin liittyä uudestaan kirkkoon.

Kirkko on mukamas kaikille avoin, mutta kuitenkin syrjivä ja ahdasmielinen.

Onko Jumalaan uskominen ja kirkkoon kuuluminen mukamas sama asia ?

tässä ryhmässä on kirkon asiakaskunnassa käynyt kova kato kun kirkolla ei ole mitään annettavaa.

kristillinen maa

Kirkko Suomessa

Kristinuskolla on Suomessa pitkät perinteet. Kirkollisen toiminnan alkuna pidetään vuotta 1155, protestanttinen luterilaisuus saapui Suomeen läntisen kirkon uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla.



Tänä päivänä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu yli 80 prosenttia suomalaisista. Sitä kutsutaan myös kansankirkoksi. Suomalaisen yhteiskunnan juuret ovat kirkon työssä, sen piirissä ovat alkaneet kirjakieli, opetus ja kasvatus, terveydenhoito, sosiaalitoimi, tiedotus sekä oikeuslaitos.



Kirkko toimii edelleen aktiivisesti yhteiskunnassa, lapsi- ja nuorisotyössä, diakoniatyössä, perhe- ja parisuhdetyössä, kansainvälisessä avustustoiminnassa; työpaikoilla, kouluissa ja yliopistoissa, sairaaloissa ja kauppakeskuksissa. Vuosituhantista sanomaa kuulee kirkoissa joka sunnuntai.



Suuri osa kirkon toiminnasta tapahtuu paikallistasolla seurakunnissa, joita Suomen luterilaisessa kirkossa on yli 500. Jokainen kastettu kirkon jäsen kuuluu asuinpaikkansa mukaiseen seurakuntaan. Kirkon toiminnassa voi olla mukana myös kirkon piirissä toimivien järjestöjen kautta.



Luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkolliskokous. Arkkipiispa on paitsi kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja, myös Turun arkkihiippakunnan piispa. Kirkon " yleishallintoviranomaisena¿ toimiva kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa.

Vierailija:

Kirkko Suomessa

Kristinuskolla on Suomessa pitkät perinteet. Kirkollisen toiminnan alkuna pidetään vuotta 1155, protestanttinen luterilaisuus saapui Suomeen läntisen kirkon uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla.

Tänä päivänä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu yli 80 prosenttia suomalaisista. Sitä kutsutaan myös kansankirkoksi. Suomalaisen yhteiskunnan juuret ovat kirkon työssä, sen piirissä ovat alkaneet kirjakieli, opetus ja kasvatus, terveydenhoito, sosiaalitoimi, tiedotus sekä oikeuslaitos.

Kirkko toimii edelleen aktiivisesti yhteiskunnassa, lapsi- ja nuorisotyössä, diakoniatyössä, perhe- ja parisuhdetyössä, kansainvälisessä avustustoiminnassa; työpaikoilla, kouluissa ja yliopistoissa, sairaaloissa ja kauppakeskuksissa. Vuosituhantista sanomaa kuulee kirkoissa joka sunnuntai.

Suuri osa kirkon toiminnasta tapahtuu paikallistasolla seurakunnissa, joita Suomen luterilaisessa kirkossa on yli 500. Jokainen kastettu kirkon jäsen kuuluu asuinpaikkansa mukaiseen seurakuntaan. Kirkon toiminnassa voi olla mukana myös kirkon piirissä toimivien järjestöjen kautta.

Luterilaisen kirkon ylin päättävä elin on kaksi kertaa vuodessa kokoontuva kirkolliskokous. Arkkipiispa on paitsi kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtaja, myös Turun arkkihiippakunnan piispa. Kirkon " yleishallintoviranomaisena¿ toimiva kirkkohallitus hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa.

Missähän kauppakeskuksessa kirkko toimii ? Jumbossa ?

Kempeleessä taisi ainakin joskus olla ellen aivan väärin muista.