Miten saan siskoni haluamaan lasta!?! ;o)
(älkää ottako tätä viestiä liian vakavasti)
Minulla siis kaksoissisko, jolla ei ole vielä lapsia. Olemme nyt 27 vuotiaita ja minulla on kolme lasta. Hän on seurustellut avosiippansa kanssa 6 vuotta ja opiskelut ovat ohi. Vakkari duuni ja ihan hyvä palkka.
Haluisin niin paljon siskolleni jo lapsia, mutta pelkään, että hän ei koskaan tunne hetkeä oikeaksi. AIna löytyy uusia syitä lykätä lasten tekoa. Olisi ihanaa kun oltais molemmat samassa elämäntilantessa ja lapsemme voisivat kasvaa samaan aikaan isoiksi...
Itsekästä ajattelua, tiedän, mutten voi itselleni mitään.
Kommentit (32)
Mutta mitäpä muita vaihtoehtoja meillä on, kuin yksinkertaisesti hyväksyä tilanne? :)
mutten minäkään asiaan liian vakavasti suhtaudu. En tiedä, millä saat siskon haluamaan lapsia, mutta asiasta puhumalla onnistut mahdollisesti entisestään lykkäämään hänen lapsiprojektiaan! : )
Hyväksy tilanne, että olette erillisiä ihmisiä ja elätte omia elämiänne.
Vaimo pian 36 v ja veli 35 v. Ovat ilmoittaneet, että eivät aio hankkia lapsia. Olisi ihanaa jos lapsellani olisi serkkuja, mutta kun ei niin ei.
En tosin koskaan ole kommentoinut heidän päätöstään, se ei kuulu minulle. Äitini kanssa joskus keskenämme harmitellaan asiaa.
miehensä ei halua lasta. Tai sitten yrittävät, mutta ei ole onnistunut. Itselleni oli todella vaikea puhua lapsettomuudesta omalle siskolle, jolla on kaksi lasta. Kerroin hoidoista vasta pari kuukautta sitten kun raskauduin. Se ei tarkoita, ettei oltasi muuten läheisiä, siitä on vain joskus todella vaikea puhua. Ole hienotunteinen. Älä tyrkytä, mutta tee selväksi että sinulle voi puhua vaikeistakin asioista.
mutta tällä hetkellä ei ole kyse siitä. Olemme super-läheisiä siskoni kanssa ja uskoisin että siskoni olisi edes ilmoittanut minulle että alkavat yrittämään lasta. Hän tietää miten kuumeisesti sitä heiltä odotan.
Luulen että tällä hetkellä siskoni olisi valmiimpi saamaan lapsia kuin hänen siippansa. Hän ymmärtääkseni jarruttelee asiaa, eikä suostu edes keskustelemaan siskoni kanssa siitä, milloin olisi mahdollisesti hyvä aika alkaa lisääntymään.
Olen myös mahdollisimman paljon yrittänyt hillitä itseäni, enkä utele heiltä asiaa jatkuvasti. Silloin tällöin noin pari kolme kertaa vuodessa kysäisen ohimennen siskolta asiaa, johon vastaukseksi saa " en tiedä" tai " joskus sitten"
- ap
joska siskosi on kärsinyt lapsettomuudesta jo pitkään?! ei vain halua kertoa sinulle!
onneksi minun siskoni ei kysele tyhmiä, tai edes sitä " ohimennen pari kolme kertaa vuodessa" . voi pyhä jysäys sua.
että se asia on siskosi ja hänen miehensä asia. EI SINUN.
Olishan se omalla tavallaan kivaa, että kaksosilla olisi suunnilleen samanikäiset lapset. Mutta jos sua yhtään lohduttaa, ei serkukset välttämättä ole ollenkaan läheisiä, vaikka ikäero olisi olematon ja vanhempien välit läheiset ja mutkattomat. Ja vastaavasti ikäerosta huolimatta suhde voi olla toimiva. Itselläni on 14 vuotta nuorempi sisko. En osaisi kuvitellakaan hänelle vielä lapsia moneen vuoteen! Ennemminkin odotan ihan innoissani, että joskus " vanhana" saan vielä nauttia pikkusiskon lapsistakin ennen omia lapsenlapsia =)
Mutta vakavasti: oikeasti moni peittelee tahatonta lapsettomuuttaan, keskenmenojaan tai arvoristiriitoja miehensä kanssa jopa kaikkein läheisimmiltä ihmisiltään. Kannattaa oikeasti olla hienotunteinen henkilökohtaisissa asioissa!
Miksi ihmiset pihtaavat tällaista tietoa itsellään? Eihän kukaan osaa tukea, jos ei tiedä toisen ongelmaa!
Joten miksi siskosi ilmoittaisi sinulle? Ei se ole sinun asiasi.
perheen suunnittelusta yhtään mitään vai???!!??
Ollaanpas täällä taas herkkiksiä. Miksi niin moni ajattelee, että tuo on jotenkin kielletty aihe, josta ei saa puhua eikä koskaan udella.
Ymmärrän kyllä olla kyselemättä ei niin läheisiltä ihmisiltä, kuten työkavereilta tai puolitutuilta, mutta kai sitä saa silloin tällöin leikkisästi asiaa kysellä.
Terv. ap, se kauhea järkyttävä törkeä sisko
Ei tuollaisia ääliöitä voi olla olemassa!
Olipa syy siskosi elämäntilanteeseen mikä tahansa, on hänellä oikeus olla puhumatta siitä kanssasi läheisyyden asteesta riippumatta. Ehkä mies tosiaan ei halua lapsia vielä (hehän eivät ole vielä naimisissakaan kirjoituksesi perusteella?), ehkä siskosikin on epävarma tai sitten he oikeasti eivät vain ole saaneet lasta toiveista huolimatta. Sinä et voi syytä varmuudella tietää, eikä se sinulle kuulukaan.
Siskollasi on oma elämänsä. Elä sinä omaasi.
" hyväntahtoiset" vitsailevat utelijat, jotka ei tajua pitää leipäläpeään ummessa! Useammallakin ystävälläni on lapsettomuusongelmia ja kaikki sanoisivat kyllä yhdestä suusta, että tuo on just sitä pahinta, mitä tehdä voi!
Eka viesti vielä oli jotenkin ymmärrettävä, mutta nää muut... huhhuh! Minullakin on ihana, rakas ja superläheinen sisko. Ja juuri siksi, koska hän on niin rakas ja läheinen mulle, ei pieneen mieleenikään tulisi kysellä tuosta aiheesta mitään, ellei siskoni itse tekisi aloitetta!!
Sulle lapset on vissiin tulleet tilauksesta eikä kukaan ole ehtinyt niiden perään kysellä, kun et älyä olla hienotunteinen. :-/ Itse muistan, että kaikista eniten satuttivat juuri läheisten ihmisten moukkamaisuus, kun lapsista vihjailtiin. Olin itse nopeammin valmis ajattelemaan äitiyttä kuin mieheni isyyttä, joten utelut satuttivat. Voin vain kuvitella, kuinka kurjaa olisi joutua vihjailun kohteeksi, jos ongelmana olisi biologinen lapsettomuus. Herää pahvi-ap!
Ei serkusten keskinäisillä suhteilla ole niin väliä, kun ei siihen pysty vaikuttamaan kuitenkaan.
Ehkä tämä johtuu myös siitä, että ollaan kaksosia ja lapsena oltiin totaalisesti kuin paita ja peppu. Kaikki tehtiin yhdessä ja kaikki uudet elämän vaiheet tulivat samaan aikaan.
Kuin muutettiin pois kotoa, aloimme erkaantumaan tietyllä tavalla. Asuimme eri paikoissa, emme nähneet enää välttämättä edes viikottain. Opiskelimme eri asioita, kaveriporukat vaihtuivat...jne.
Olisi kiva jos näin monen vuoden jälkeen jokin konkreettinen asia palauttaisi meidän " takaisin yhteen" tietyllä tavalla.
Olemme kyllä muutenkin todella läheisiä ja toistemme parhaat ystävät, mutta elämän tilanteemme ovat niin kaukana toisistaan, että se rassaa välillä kumpaakin...
-ap
Minä en ikinä ainakaan enää kysele keneltäkään, koska TIEDÄN kuinka pahalta tuntuu, kun mukamas " minut-hyvin-tuntevat-sukulaiset" kyselevät. Ja kaikille kun ei viitsi kertoa menneisyyttä lapsettomuushoidoista ja keskenmenoista! Sellasilta ihmisiltä kun saa NIIN TYHMIÄ ja mielen pahoittavia kommentteja että " kyllä teille vielä joskus" ja " tulet sentään raskaaksi" .
Joten toivon, että sinäkin LOPETAT nämä lapselliset " leikillään" kyselyt siskoltasi. Jos sinä tunnet olevasi läheinen siskosi kanssa, tunteekohan siskosi olevasi läheinen SINUN kanssasi? Vai ennemmin oman miehensä kanssa?
Kannattaa tämäkin vaihtoehto ottaa huomioon ennekuin asiasta kovin alkaa puhumaan ja kyselemään.