Tämäkin vuosi alkoi sinkkuna... epätoivo alkaa saada sijaa. ov
Mikä ihme tässä oikein on, kun olen ihan hiton tyytyväinen elämääni yksinhuoltajana - - - ja sitten kärsin kuitenkin yksinäisyydestä???
Jotensakin skitsoa. Miksi en voi olla tyytyväinen asioihin, vaan haaveilen hyvästä parisuhteesta, eli ihanasta, rakastettavasta ja rakastavasta miehestä...????
Oliskohan alkanut vuosi 2008 käänteentekevä meikäläiselle, viitsiskö joku oraakkelin lahjoilla siunattu ihminen katsoa... :) :)
Kommentit (5)
kun ei oikein enää jaksais kierrellä ravintoloita, netti-ilmoitukset ei oikein sovi mulle ja lasten kanssa ne muutkin harrastukset on aika vähissä... jäähalleissa ja kentillä seisoskelua... niissä tapaa kyllä miehiä - mutta varattuja =)
Koitetaan jaksaa taas! Tsemppiä ap, sinulle
Viides vuosi yh-äitinä alkaa. Aktiivisesti en ole miestä kyllä etsinytkään, mutta huomaan kaipaavani miestä. Mistähän sellainen sopiva löytyisi, kun ihan kuka vaan ei kelpaa?
Mullakin on viides vuosi menossa. Ekaan pariin vuoteen en kaivannutkaan mitään / ketään, nyt vois kelvata, mut on taidot vähän ruosteessa. Eikä oikein jaksais yrittääkään.
Mäkin viidettä vuotta sinkkuna!
Taisin olla 3 tai 4 tai jotain... kirjoitin että ihan kuin mun kirjoitus