Elämän kokeminen tyhjäksi ja merkityksettömäksi
Olen 32-vuotias perheenäiti, jolla on ulospäin kaikki hyvin: kaunis koti, ihanat lapset, hyvä mies, ystäviä, hyvä lapsuudenkoti jne... Silti tunnen oloni jotenkin onnettomaksi. tai paremmin sanottuna, mikään ei tunnu miltään. lapsiani rakastan tosin yli kaiken, ja he ovatkin elämäni ainoa ilo. Silti en jaksa olla heille niin hyvä äiti, kun haluaisin. Kun tulen töistä, olen vain niin väsynyt, etten oikein jaksa mitään. odotan vain iltaa, jotta pääsen nukkumaan. öisin sitten en saa unta, ja aamulla olen jo herätessäni väsynyt.
En jaksa paneutua työhöni, mutta en toisaalta kotiinkaan. Joskus vain toivon, että mieheni löytäisi uuden ihanan puolison. Minulla on välillä tunne, että minusta ei ole vaimoksi, ei äidiksi, ei tyttäreksi, ei siskoksi, ei ystäväksi, eikä oikein mihinkään.
En usko, että tämä näkyy ulospäin. Sisäisesti vain olen niin tyhjä.
Kommentit (5)
Joku sinun elämässäsi on pielessä ja vaikutat siksi vähän masentuneelta. Yritä miettiä mitä voisit muuttaa tai alkaa tavoittelemaan. Elämässä pitää olla asioita joita odottaa.
Itselläni työ oli se tekijä, joka teki minut onnettomaksi. Otin itseäni niskasta kiinni ja vaihdoin työtä.
Saat onnistumisen kokemuksia, kun teet asioillesi jotain. Siksi kannattaa ensin miettiä mikä ongelmasi on ja sitten yrittää purkaa asiaa.
Puoli vuotta kun syöt masennuslääkkeitä ja perheesi suhtautuu tilanteeseesi ymmärtäväisesti niin kyllä elämäsi näyttää paljon valoisammalta! Varmasti saat elämänilosi takaisin! Tsemppiä! :-)
Mulla on harrastus joka on melko vaativa ja sitova. Osallistun aktiivisesti kerran viikossa, mutta harratuksessa on asioita joita täytyy hoitaa muulloinkin. On käsittämättömän ihanaa kun kerran viikossa on jotian mikä nollaa ajatukset kotioloista täysin.
Mulla on kotona kaikki hienosti mutta irtiotto viikottain on todella tärkeää.
Mene tanssikurssille, avantouintiin, kauneushoitolaan, meikkikurssille, vaeltamaan tms. mikä ikinä onkaan sun juttusi. Itselläni liikunta auttoi tuollaiseen oloon, eikä masennuslääkkeitä tarvittu. Ihme juttu, mutta fyysinen hyvinvointi vaikuttaa henkiseen puoleen tosi paljon.
Mielestäni lääkkeiden kanssa kannattaa olla tosi varovainen... mitä tahansa ennemmin kuin lääkkeitä. Liian moni sekoittaa päänsä lopullisesti.
Itsellä tulee joskus tyhjyyden ja merkityksettömyyden tuntemuksia jo siksikin, että rima on aina niin korkealla. Ideaali on aina ylempänä kuin missä nyt eletään. Onneksi välillä havahdun huomaamaan, miten onnellinen pikkuasioista voi olla.
on just masennusta. Siihen varmaankin auttavat mielialalääkkeet, jotka saavat aivokemikaalit takaisin tasapainoon.