Lue keskustelun säännöt.
En ymmarra, miksi joku nukuttaa lastaan, silla lapsi oppii kylla nukahtamaan itsekseen, jos hanet vauvasta asti siihen opettaa.
31.12.2007 |
Enkä ymmärrä miksi joku leikkii lastensa kanssa. Lapsen pitää osata leikkiä itsekseen, ei kaikessa voi olla riippuvainen vanhemmistaan.
En ymmärrä miksi viisivuotiaalle luetaan ääneen kirjoja. Viisivuotiaalla on jo valmiudet oppia lukemaan, joten jos vanhemmat vain jaksavat nähdä lukemaan opettamisen vaivan, niin lapsi voi lukea iltasatunsa itse.
En ymmärrä miten joku työntää kolmevuotiastakin vielä rattaissa. Lapsen terveydelle on tärkeää oppia liikkumaan, ja lapsi liikkuu kyllä luontaisesti, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus, eikä väkisin istuteta rattaisiin.
Enkä ymmärrä miksi kaikki äidit eivät imetä vauvojaan. Imetys onnistuu kyllä, kun jaksaa vain sitkeästi yrittää. Pullojen pesu ja maidon lämmittäminen vievät päivästä todella paljon aikaa, ja minulla ainakin on sille ajalle parempaakin käyttöä.
---
Tämä viesti on tietenkin provo. Innoittajana toimi eilinen nukuttamistapa-keskustelu.
Mutta miksi todellakin on joskus niin vaikea nähdä, että on erilaisia lapsia, erilaisia äitejä ja erilaisia tilanteita. Ei ole olemassa yhtä oikeaa toimintatapaa, vaan eri ihmisten eri tilanteissa jokin toinen tapa on toimivampi kuin sinun tilanteessasi hyvin toiminut.
Jollekin vauvalle nukuttaminen on parempi, toiselle vauvalle itsekseen nukahtaminen. Yksi lapsi leikkii mielellään yksin, toinen taas on seurallisempi. Joku äiti haluaa helliä vielä kouluikäistäkin ääneen lukemisella, toisen äidin lapsi taas lukee mieluummin itse kuin kuuntelee äitiä. Kolmevuotiaan on toki hyvä kävellä joskus itsekin, mutta jossain tilanteessa kiireen tai pitkän matkan takia on järkevää käyttää rattaita. Ja joillakin äideillä imettäminen onnistuu ja toisilla ei. Ja vaikka pullojen pesu olisi kuinka tympeää, ei imetystä saa aina tahdonvoimalla onnistumaan.
Kommentit (13)
1/13
|
31.12.2007 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mulla ei onnistunut imetys ensimmäisen lapsen kanssa, en koskaan nukuttanut häntä, mutta edelleen luen iltasatuja, vaikka osaa itse lukea..toinen lapsi pelkää pimeää ja häntä pitää nukuttaa viisivuotiaanakin, istua vieressä lukemassa ja yövalo palaa. Kaikki ei ole niin yksioikoista tyyliin että jos se meillä onnistuu, niin tottahan se teilläkin.
Enkä jaksa ymmärtää sitä, miksi olisi erityisen ansiokasta ja hienoa se, että lapsesta koulitaan mahdollisimman riippumaton ja itsenäinen mahdollisimman aikaisin?
Me muuten luemme koko perhe ääneen toisillemme, siis minä ja mieskin toisillemme, vaikka ollaan yli nelikymppisiä...
kyllähän minäkin mieluummin nukun miehen kanssa kuin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mutta mitä jos lapsi oppii itse nukahtamaan ilman hössötystä eikä herää yölläkään syömään?
Kun sulla on tollainen lapsi, niin hyvä. Sulla ei siis oo nukuttamisen kanssa mitään ongelmaa.
Siitähän tässä onkin kyse, että vaikka joku lapsi nukahtaa noin helposti, niin kaikki lapset eivät. Ja yleensä huonoin neuvojen antaja on se, jolla ei ole ikinä ollut ongelmia siinä asiassa, mistä kulloinkin on puhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaan neuvo joka ei toimi. Yksi tapa toimii yhdelle, toiselle joku toinen! Ei se ole silloin neuvosta kiinni jos toimii toisaalla.. :)
Mielestäni esim. äiditön voi antaa hyviä neuvoja äidille kasvatuksesta. Se on äidin ongelma jos on niin pieni mielinen että ajattelee neuvon TULOLÄHDETTÄ! Vai ajatteleeko tässä vertauskuvallisesti itseään ennen omaa lasta ja omaa tietämättömyyttään, silloin vertaa kaikkia niin ettei toinen " voi tietää" millaista se on kasvattaa lasta, jolloin ei ole jäävi antaan vinkkejäkään??
niinhän se menee. Meillä lapset opetetaan nukahtamaan itse siinä vaiheessa, kun vanhempia turhauttaa maata vieressä iltaisin eli molempien kohdalla n. 2-vuotiaana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän esikoinen on nimittäin tuollainen. Tuossa nytkin tuhisee, ei tarvinnut kuin laskea sänkyynsä ja pistää tutti suuhun...
Olin jo tulossa vastaamaan, että mitäs sellaisessa tilanteessa tehdään, kun alle kaksivuotiaana osaa nukahtaa yksin, mutta 2,5-vuotiaana ei enää osaakaan ja samat metodit kokoajan käytössä ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerran alotit.. :)
Leikkiä pitää lapsen kanssa, se ei ole kaiken tarkotus että lapsi leikkii yksin! Ja yksinleikkiminen ei poissulje yhdessä leikkimistä. Molemmat on lapselle tärkeitä asioita: se että leikitään yhdessä ja se että pystyy leikkiin yksin.
Ääneen voi lukea lapselle vaikka lapsi osaisi lukea kirjaa! Itse olen kaivannut pienenä sitä että luettaisiin kirjaa, vaikka opin lukemaan. Se on upea yhteinen hetki jota pitäisi arvostaa myös vanhemman.
Ymmärrän rattaat jos ollaan todellakin PIIITKÄLLÄ matkalla ja pitää ehtiä töihin jne. Mutta aika monesti ollaan vaan laiskoja -päiväkodissa on ihmetelty miten meillä 2- vuotias kulkee puistoon jonne moni isompi lapsi ei jaksa kulkea. Se on sitä että lasta kävelytetään. Ja meillä ei kaupungissakaan ole tarvittu pari vuotiaalla rattaita. Ei se ole kerskumista, vaan faktaa. Ei mua kiinnosta pidätkö omaa 3- vuotiastasi vaunuissa vai missä.
Imetys on ollu meijän juttu. Oon imettäny ja luovuttanu osan pois. TIEDÄN, että se on kiinni monesti pitkäjänteisestä yrittämisestä. Sitä ei ole jos maitoa ei tule kunnolla parissa viikossa! Siihen voi mennä parikin kuukautta. En hauku imettäjiä vaan tiedonpuutetta. Jos antaa periksi muutamassa viikossa vaikka pulloon saisi JO vaikka sairaalassa niin ei ole silloin rinnoissa vikaa! Itse en ole saanut sairaalassa mitään..
En ole ollut eilen lukemassa ketjuja, mutta väitän että jokanen tekee valintansa, mutta liiottelu on TOSI yleistä. Ei ole masennusta jos arki mättää: masennusta ennen tulee alakulo ja tylsyys.
Sama kun toi edellä mainittu imetys; jos maitoa saa rinnoista vähän niin se määrä kasvaa hitaasti mutta varmasti. Aika monesti oon kuullu syitä: en voi varmaan imettää kun ei voinu äitinikään.. Tai kun se ei nouse -vaikka pullossa on maitoa!!