Pojan karateharrastus, mitä teksisin sen suhteen?
Harkat on kahdesti viikossa, mutta kuljetuksen ja pienten sisarusten takia on sovittu että kerta viikossa riittää. Toinen syy on rasittavuus, ekaluokkalaisella on pitkät päivät iltapäiväkerhoineen ja koulupäivineen, ja on aika väsynyt iltaisin. Ohjaaja sanoi että kerran viikossa tahti on oikein hyvä, jos siltä itsestä tuntuu.
Mutta mutta.. kun kaikki muut käy harkoissa kahdesti viikossa (pojan mukaan) ja kaikki kehittyvät paljon nopeammin, hän ei pääse vyökokeesta läpi jne.. Alanko siis kuskaamaan poikaa tiheämmin harkkoihin, vaikka se vaatii paljon lisää vaivannäköä, vai annanko pojan vaan olla harmissaan?
Kommentit (14)
Ja harrastushan ei ole työ/ammattiin valmentava. Mä luulen, että kehittymisen kannalta on ihan sama käykö kerran/kaksi harkoissa. Tietenkin, jos lapsi välttämättä haluaa niin voithan hänen kanssaan keskustella, että menette aina silloin toisenkin kerran, kun sinä jaksat viedä.
Kohta haluaa lopettaa koko lajin, kun ei pärjää, on arka aloittamaan mitään muutakaan ja sitten on harrastukseton teini ja se ei todellakaan ole hyväksi.
Vierailija:
Ja harrastushan ei ole työ/ammattiin valmentava. Mä luulen, että kehittymisen kannalta on ihan sama käykö kerran/kaksi harkoissa. i]
Jalkapalloa, hiihtoa, suunnistusta, ratsastusta, musiikkia, luistelua, mitä vain, mutta että taistelujalejeja?
Pikku ninjanko pojastasi haluat?
Ja käytännössä kovin nuoret ei korkeita vöitä pysty saamaan, koska taidot ei ihan oikeasti vielä riitä.
Paitsi tosi lahjakkuuksilla, jotka treenaavat joka päivä.
Vierailija:
Mä luulen, että kehittymisen kannalta on ihan sama käykö kerran/kaksi harkoissa.
karate ei ole agressiivinen laji vaan päin vastoin erittäin hillitty ja kurinalainen.
Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa, eikä se ole koskaan tuntunut pojasta/äidistä paljolta. Menee tosi mielellään. Laji ei ole niin agressiivinen kuin karate, mutta fyysinen laji silti. Harrastus on tuonut pelkkää positiivista. Opettanut itsekuria ka keskittymistä. Meillä poika tykkää lajeista, joissa saa fyysisen kontaktin(ei siis silti halua satuttaa vaan nimenomaan " painia" ).
Harrastukseen vieminen on hankala juttu. Toki varmaan yksikin kerta viikossa riittää, omat ja pojan voimavarat on kuitenkin etusijalla.
Asutaan maalla, bussilla kulkeminen olisi liian vaikeaa. Ja rankkaa. No, jos enemmistö on tuota mieltä, kokeillaan sitten sitä kahta kertaa vikkossa, aina kun vaan onnistuu.
ap
ps. Karate EI ole aggressiivinen laji! Karateka ei kiusaa, karateka ei käytä salillä oppimiaan taitoja muualla. Poikani on maailman epäagressiivisin lapsi.. :)
Meillä päin taitaa olla lapset ja aikuiset samoissa alkeisryhmissä - ei mun mielestä tunnu oikein hyvältä lapsen harrastukselta. Olen ekaluokkalaiselle luvannut syksyksi etsiä ryhmän.
Lasten ryhmä on jaettu kahteen osaan, jotka harjoittelevat osin yhdessä, osin erikseen. Alemmalla tasolla on 7-9 -vuotiaita, ylemmällä tasolla isompia. Menee siis taitojen, ei iän mukaan, mutta pääasiassa jako on näin.
ap
syksyllä treenit olivat kerran viikossa mutta tämän vuoden alussa mukaan tuli toisetkin treenit. ohjaajat olivat sanoneet että toiset treenit ovat vapaaehtoiset ja poika on saanut itse päättää meneekö niihin vai ei. tähän mennessä ei ole halunnut mennä mutta on puhuttu että voisi alkaa käymään vaikka joka toinen kerta niissä niin saa vyökoeluvan nopeammin. en kyllä yhtään tiedä miten ahkerasti muut ryhmäläiset ovat lisätunnille osallistuneet.
ja ainakin meidän seurassa pienetkin suorittavat vöitä. nyt pojalla on valkoinen vyö " natsalla" eli suorittavat vöitä pienemmissä etapeissa, seuraavaksi on keltainen vyö ja sitten keltainen vyö natsalla jne. pitäähän se motivaatiotakin yllä kun tulee jotain konkreettista todistusta omasta kehittymisestä.
ja ap:lle sanoisin että jos teilläkin poika kävisi vaikka joka toinen viikko molemmissa treeneissä? jos se ei tulisi sitten niin raskaaksi mutta toisaalta poika ei jäisi kovin pahasti jälkeen muista.
Muita harrastuksia ei siis ole, koska on kuten mainitsinkin, on väsynyt ip-kerhon jälkeen. ap