Lue keskustelun säännöt.
G: Jos olisit sinkku niin voisitko seurustella 160 cm pituisen miehen kanssa jos mies olisi muuten
Kommentit (19)
Varmaankin voisin, jos kyseessä olisi tosiaan " sielunkumppanuus" . Olen itse 182 cm pitkä, joten toivottavasti mies haluaisi seurustella minun kanssani :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunsin exän kanssakin joka oli jotain 174cm, oli laiha ja hintelä. Itse olen 164cm.
Olen aina tykännyt lyhyistä miehistä :) Omani on 169cm... Minä taas olen tasan 160cm
että jos olisin jotain 160 sentin korvilla itsekin, niin toki :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En valitettavasti varmaan " antaisi mahdollisuutta" . Tiedän että se pituus alkaisi ahdistaa ja haitata jossain vaiheessa liikaa, kuten miheen ulkonäkö nytkin. Olen itse reilusti pidempi kuin 160cm..
jos mies olisi lyhyyden lisäksi myös hintelä ja laiha niin siinä tapauksessa en voisi seurustella. en ole ikinä pitänyt lyhyistä ja hintelistä miehistä, mieleeni tulee vain rotta...
mutta jos mies olisi kropaltaan sellainen sopivan " skrode" niin sitten voisin harkita vaikka yleensä tykkään rotevammista ja pidemmistä miehistä.
olen itse 164cm.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
voisin, itse olen n 154 ja mies on 187
Jo pienenä tyttönä sen tiesin, -naimisiin menisin veden äärellä pitkän ja vaalean miehen kanssa.
Ja niin kävi, että maistraatissa sanoin tahdon ihan normaalipituiselle tummalle miehelle :-)))
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joka sekin tuntuu vähän ikävältä... 172 olen itse. Mieluiten 185 - 190 tai ylikin. Ollaan vielä pitkä suku, joten 160-senttinen näyttää ihan pygmiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin ottaisin kuitenkin lyhyen paksukaisen, kuin ruipelon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kommentteja? Sinun itsetuntosi on liian huono. Unohda se mies. Hän löytää kyllä paremmalla itsetunnolla varustetun naisen.
mutta esim. istuessaan näyttää tosi pieneltä koska olkapäitä ei ole nimeksikään, siro rakenne jne. On vielä pitkätukkainenkin ja minä taas hyvinkin skode, joten kun istumme vierekkäin, takaapäin kuvitelisi, että minä olen se mies ja mieheni nainen.
Tutustuessamme asia häiritsi pitkään, mutta koska mies on luoneteeltaan todella ihana, päätin, etten voi olla niin pinnallinen ja turhamainen, että annan asian vaikuttaa. Mutta kummasti vielä 10 vuoden jälkeenkin asia joskus harmittaa, joten seuraavan miehen valitsisin kyllä sellaisen, ettei alusta asti joku asia häiritse.
Oon aina tykännyt lyhyistä miehistä. Enkä muista ketään lyhyttä ja hintelää, vaan kyllä nää lyhyet on yleensä kompensoineet pituutta olemalla urheilullisia ja jänteviä. Mulle tulee lyhyistä miehistä mieleen upeat tyypit.
Mutta ikävä kyllä kemiat ei oo natsanneet, joten mulla on nyt 186 cm mies, joka on mulle ihan liian pitkä ja iso muutenkin. On paha tanssia yhdessä, enkä yletä edes suutelemaan miestäni. Mutta kun se rakkaus ei tosiaankaan katso pituutta.
Siinähän tuntisi itsensä vahvemmaksi osapuoleksi :).
Kyllä siinä tapauksessa:)