Vaikea lapsi ei ole ilkeä tahallaan, hänellä on vain raju temperamentti. (ov)
Onko lapsi heti vaikea, jos hän on eri mieltä kasvattajan kanssa?
Kolmevuotiaan Samin mieliala on pääasiassa tyytymätön ja kiukkuinen. Hän on juuri aloittanut päiväkodissa, mutta on jatkuvasti riidoissa isojen poikien kanssa. Ison ryhmän kovat äänet, tiukka tahti ja levottomuus tarttuvat poikaan nopeasti.
Sami ei pysty rauhoittumaan ja laskemaan kierroksiaan tai päiväunilla. Kun ruokaa menee levottoman touhuamisen seurauksena enemmän suun ohi kuin suuhun, hoitajat joutuvat puuttumaan pojan käytökseen. Seuraa kovaääninen protesti ja Sami joudutaan poistamaan ruokapöydästä.
On vaikea sanoa, millainen lapsi on vaikea, mikä on normaalia tai mikä epänormaalia. Jos vanhempi on luonteeltaan rauhallinen ja passiivisuuteen tapuvainen, hyvin aktiivinen ja ja voimakkaasti reagoiva lapsi näyttää vaikealta. Vaikeilla lapsilla on silti yhteisiä piirteitä, jotka kasvattajan on hyvä tietää.
Kasvattaja syyllistää helposti itseään vaikean lapsen tempauksista ja pohtii, miksi tällä ei ole kavereita tai miksi lapsi joutuu alituiseen riitoihin pihalla ja päiväkodissa.
Vaikeus liittyy temperamenttiin, eikä vaikea lapsi voi sille mitään. Hän on syntynyt tietynlaiseksi.
Hän ei ole vaikea ilkeyksissään. Hän reagoi vaikean lapsen tavalla tilanteissa, joissa helppo lapsi reagoi tyynemmin ja rauhallisemmin. Aikuisen on tärkeä oppia erottamaan, mikä osa lapsen käytöksestä liittyy vaikeaan temperamenttiin ja mikä on suunnitellumpaa.
Toistuvat rangaistukset ja uhkailut pahentavat vaikeita luonteenpiirteitä. Siksi on järkevää puuttua ei-toivottuun käyttäytymiseen ja näyttää parempi tapa toimia. Jatkuva uhkailu kärsii inflaation nopeasti.
Vaikeaa lasta leimaa usein kielteisyys. Hänellä on matala ärsykekynnys, mikä tarkoittaa sitä, että äänet, valot, vieras ympäristö tai oudot maut saavat hänet hermostumaan.
Vaikea lapsi reagoi pettymyksiin voimakkaasti. Hän huutaa kiukkunsa julki ostoskeskuksessa tai leikkipuistossa.
Hätääntynyt vanhempi yrittää toppuutella voimakkaita tunteenpurkauksia, ja lapsi huomaa, että saa tahtonsa läpi jo, kun vääntää naamansa siihen asentoon, että kohta on kiukkukohtaus tulossa. " Juu juu, isi ostaa sinulle ison pussin karkkia" , lupaa vanhempi lapsen ottaessa happea huutoa varten.
Tämähän on helppoa, kiukkupussi huomaa, ja hänellä on hänellä on vahva ase hallussaan.
Vanhemman täytyy olla vahva, ettei anna rähjäävän lapsen hallita. Aikuisen tehtävä on kertoa aina viimeinen sana. Heikko aikuinen tekee lapsesta vain entistä ahdistuneemman ja levottomamman.
Kasvattajan on vaikeina hetkinä hyvä muistaa, että vaikeat lapset ovat normaaleja. Päinvastoin vaikea lapsi voi olla hyvin älykäs ja lahjakas.
Hän on syntynyt vaikealla temperamentilla varustettuna. Kyseessä ei ole kasvatusvirhe tai vanhempien syy. Vaikeus ei ole myöskään lapsen oma syy.
Lasta on vaikea kasvattaa, mutta häntä voi ymmärtää.
Rutiinit ovat vaikealle lapselle tärkeitä. Aamulla herätään, hoidetaan aamutoimet, puetaan, syödään aamupala ja lähdetään päiväkotiin. Illalla päiväkodin jälkeen leikitään yhdessä, katsotaan Pikku Kakkonen, pestään hampaat, kuunnellaan satu ja mennään nukkumaan.
Viikonloppuisin ja lomalla rutiineista voi kuitenkin joustaa. Lapsi on tyytyväinen, kun saa itsekin osallistua rutiinien suunnitteluun ja päättää, laittaako ensin pyjaman ja pesee hampaat vasta sitten. Vähitellen lapsi saa itse ottaa vastuun rutiinien sujumisesta, ja siksi hän tuntee itsensä osaavaksi ja fiksuksi.
Epäselvät arkikuviot sekoittavat lapsen. Siksi tunti ennen nukkumaanmenoa olisi rauhoitettava rauhalliselle puuhastelulle, jolloin tietokonepelejä ei pelata eikä televisiosta katsella vauhtisarjoja.
Tyytymätön ja rauhaton:
- Lapsi reagoi voimakkaasti kaikkiin muutoksiin.
- Perustunne on tyytymättömyys.
-Lapsi käy usein ylikierroksilla.
-Lasta on vaikea saada rauhoittumaan.
-Lapsi pitää usein äänekkäästä musiikista, rajusta menosta ja hakee jännitystä.
-Vaikeita lapsia on erilaisia yhden vaikean piirteen lapsesta liki mahdottomaan.
-Vaikea lapsi reagoi asioihin temperamentilleen tyypillisesti.
-Viisas aikuinen ei mene mukaan lapsen tunnekuohuihin vaan ohjaa lapsen energiaa järkevään tekemiseen.
Tuossa siis kokonaisuudessaan tuo HS:ssä ollut artikkeli, jota jotkut tänne kaipailivat.
Kommentit (2)
Ei suostu vapaaehtoisesti pukemaan, syömään eikä käymään vessassa. Jos häntä yrittää houkutella johonkin em. juttuihin, niin saa hirveän raivarin, joka saattaa hyvinkin kestää toista tuntia. Huutaa, ei siis sano IHAN joka asiaan vastaan vaan periaatteesta. Noin puolituntia illalla saattaa leikkiä rauhallisesti ja fiksusti kun on saanut koko päivän raivota ja purkaa energiaa, niin vanhemmat pääsevät siksi aikaa hengähtämään. Onneksi suuntaa tätä loputonta energiaansa myös kehittävään tekemiseen, harrastuksiin, on kiinnostunut kirjoista ja kyselee vähän väliä mitä monimutkaisimpia asioita. Toivottavasti jatkossa suuntaa tämän luonteenlujuutensa ja periksiantamattomuutensa hyödyllisiin asioihin, esim. opiskeluun ja harrastuksiin.
Olen kyllä alusta asti tiennyt että on tempperamenttinen vauva. Aina tyytymätön jos kaikki ei ole täydellistä.
Esikoinen on ihan erimaata.
Mutta kuopus kyllä näyttää sitten ne positiiviset tunteetkin täysillä kun sille päälle sattuu. =)