Oletko koskaan joutunut vaikeuksiin siksi, että olet liian taitava, fiksu, älykäs tai sivistynyt?
Yleensähän näiden katsotaan olevan hyviä ominaisuuksia, kun ne kulkevat käsi kädessä muuten sopuisan ja sosiaalisen luonteen kanssa.
Mutta voiko niistä olla myös joskus haittaa?
Vai onko se sitten " huonon luonteen" merkki, jos haittaa tulee?
Kommentit (13)
Mulle on tarjottu sitä ja tätä ja tuota enkä osaa sanoa ei. Poltan itseni loppuun alta aikayksikön. Mulla on suuria vaikeuksia pärjätä työelämässä!
Kateelliset ja väärämieliset naiset tulevat päälle, ja yrittävät lytätä (siinä onnistumatta, killti luonne ei ole sama kuin heikko!). Onneksi haitat ovat hyviä puolia pienemmät.
Mulle ei ole sitä sävyisää luonnetta suotu, mutta olen kärsinyt tästä paljon. Olisi helpompi elää, jos olisin tyhmempi. Tuntuu että olen useimpien kanssa ihan eri taajuudella.
Oli huolestunut jaksamisestani, kun opin ja tein hommat niin sukkelasti.
Luulen, että joku niistä vanhoista, hitaista, työhönsä leipiintyneistä kassoista oli käynyt valittamassa. Pelkäsi varmaan oman hitaan perseensä puolesta..
Sanoisin, että pikaruokaravintolat ovat siinä mielessä hyvä työnantaja (vaikka muuten ei paljoa positiivista sanottavana olekaan), että siellä oppii toimimaan nopeasti ja tehokkaasti.
Kiitos Carrolsin, olen saanut hyvää oppia työuralleni :)
Olen IT-alalla duunissa ja mulla on työkavereina useita lahjakkaita ja älykkäitä ihmisiä. Joillain on ongelmia töissä sen vuoksi, että kaikkia älykkyyden lajeja ei ole suotu tasamitassa. Ilmeisesti on niin, että osa matemaattisesti ja teknisesti lahjakkaista ihmisistä ei ole sosiaalisesti lahjakkaita. Ei nämä mitenkään käsi kädessä käy, tunnen myös matemaattisesti JA sosiaalisesti lahjakkaita.
Itse olen melko keskimääräinen. Aikoinaan kyllä kesätöissä huomasin, että omasta nopeudesta ja oppimiskyvystä oli haittaa, se aiheutti helposti kateutta. Nykyisin siitä on pääsääntöisesti vain hyötyä. En usko olevani mitenkään poikkeuksellisen älykäs, olen nopea hahmottamaan isoja kokonaisuuksia.
Niin miehissä kuin naisissa, jos kokevat oman asemansa uhatuksi. Varsinkin, jos tulee uutena, oppii asiat nopeasti ja vielä esimies kehuu muiden kuullen.
Kesti hetken, ennen kuin hän ymmärsi, etten käyttäydy ja puhu tavallani vain korostaakseni itseäni, vaan siksi että tällainen olen.
Nyt ymmärrämme jo hyvin toisiamme. Kerrassaan ihana anoppi hän on, vaikka kaikista aiheista ei hänen kanssaan keskustelua synnykään. :)
Usein myös käy niin, että selitän asiat tiivistetysti parilla huolella muotoillulla lauseella, eikä kuulija ymmärrä koko hommasta mitään. Tai unohdan mainita jotain, koska oletan muiden tekevän samat johtopäätökset kuin itsekin olen tehnyt.
Niin, ja usein tuntuu, etten osaa keskustella " tavisten" kanssa. En jaksa kuunnella puujalkavitsejä tunnista toiseen.
että olin uudessa työpaikassa tosi innostunut, perusteellinen ja opin asiat aina kerrasta enkä kysellyt samaa asiaa moneen kertaan. En mielestäni edes antanut aihetta, mutta työparini yritti koko ajan jarrutella intoani ja lopulta pomo tuli muina miehinä juttelemaan että olenko kovin stressaantunut ja tuntuuko minusta että tulostavoite on liian kova tms. Arvaan että työparini oli omia tarkoituksiaan edistääkseen kertonut minun murtuvan vaativan ja kasvavan työtaakkani alle.
Ja sitä kesti amikseen asti! Peruskoulussa olin lahjakas kielellisesti, verbaalisesti ja luokkani parhaita piirtäjiä. Kyllä muita otti selkeästi päähän. Nautin erilaisesta musiikista ja harrastuksista kuin muut enkä taipunut samaan muottiin- koville otti muille.
Teininä ekassa työpaikassani jossa tykkäsin olla, sain kokea suoraan sanottuna kiusaamista eräältä ohjaajalta, olin kiltti ja mukava enkä koskaan sanonut vastaan mutta olin nopea oppimaan, ilonen, ja oikeasti hyvä työssäni, tein siistiä jälkeä nopeasti ja tämä idiootti aina pisti mut vaikeuksiin, valitti minulle milloin mistäkin mutta muille ei koskaan vaikka olisi ollut aihetta! Ehkä mun naama ei vaan miellyttänyt. Sen jälkeen päätin että yksikään ei enää tee mulle noin ja siitä sainkin kovuutta! Muissa ja nykyisessä työpaikalla olen " kovempi" eli siis pidän puoleni mutta edelleenkin olen ahkera ja nopea. Kun sanon topakasti vastaan mutta kuitenkin asiallisesti, olenkin saanut olla rauhassa! Jumalauta että vieläkin kyrsii se yks lehmä... =)
Vierailija:
Kesti hetken, ennen kuin hän ymmärsi, etten käyttäydy ja puhu tavallani vain korostaakseni itseäni, vaan siksi että tällainen olen.
niitä riittää aina, jotka ei tykkää siitä, että olet nopea tekemään työsi, nopea oppimaan uutta, autat auliisti muita ja olet iloinen ja toimelias.
Tämän olen saanut itsekin huomata.