Miksi nykyajan koululaiset eivät pärjää yksin?
Nykyään kovasti puhutaan siitä että eka-ja tokaluokkaiset ovat yksin koulupäivänsä jälkeen. Mitä ihmeellistä siinä on? Kun itse kävin ala-astetta, se oli ihan tyypillistä (80-luvulla) että koululaiset olivat yksin kotona! Mielestäni koulunsa aloittava on sen verran iso että osaa olla yksin kotona. Eikö vanhemmat voi tehdä lapselle vaikka leipää valmiiksi jääkaappiin? Kyllä ekaluokkalainen sen osaa ottaa jos osaa pelata tietokoneella ja soitella kännykällä!
Miksi paapotaan kuin vauvoja? Vanhemmat toisekseen voivat sovittela töitänsä jos viitsivät, tietysti kaikilla se ei ole mahdollista mutta niillä joilla on niin voivat.
Kommentit (6)
Päiväkodistakin lapset haetaan mieluiten vasta viideltä tai sen jälkeen...
Ja kesälomallakin oltiin yksin kotona monta viikkoa. Kyllä meistä taisi tullakin omatoimisempia nuoria ja aikuisia.
Pikkuveljeni olivat hoidossa lähistöllä pph:lla, jonka luona kävin minäkin syömässä.
Olisin voinut viettää iltapäivät myös siellä samassa hoidossa, mutta olin mielummin yksin kotona. Hyvin pärjäsin.
Ethän sinä koskaan pyörittele päätäsi vanhojen ihmisten " no kyllä meillä ennenvanhaan..." ?
Asiat ja arvot ja yksin jo tieto (ja tiede) kehittyvät ja muuttuvat.
Kun olin koululainen, äiti oli aina tehnyt minulle leivät valmiiksi kaappiin ja joskus oli kaakaota termarissa. Musiikki soi hiljaisella, kun tulin kotiin. Söin ja lueskelin lehtiä tai kirjoja, tein läksyt. Saatoin kipaista sen jälkeen hakemaan vielä kaveria ulos vähäksi aikaa. Isä tuli kotiin klo 16.15 ja sitten syötiin päivällinen. Olo oli hyvä ja turvallinen.