Ihana tunne, olen päässyt exästä henkisesti eroon!
Voin vihdoin hengittää! Erosta 6kk ja tänään huomasin etten ole itkenyt hänen takiaan enää kahteen kuukauteen. Parhaiten huomaan sen siitä että vihdoin voin ajatella hänestä hyvää ja hänen uudesta kumppanistaan. Nyt voin keskittyä myös omaan suhteeseeni.
Kommentit (3)
ja silti tässä kiertää jotain outoa noidankehää. Välillä tuntuu että ero on selvä, välillä taas miettii exää kaiken aikaa.
Meilläkin erosta 6 kk. Exällä jo uusi, ollut alusta asti (ties vaikka liittomme aikanakin), itse en kiinnostu kenestäkään... uusi suhden varmaan auttaisi pääsemään exästä lopullisesti, mutta en todella meinaa löytää ketään.
Onko teillä yhteisiä lapsia?
Onneksi olkoon, että yksi suruvaihe on nyt läpäisty. Onkohan kyse siitä, että kun eroaminen on niin stressaavaa, niin nyt sinulla on menossa huokaisuvaihe? Huokaistessaan nauttii asioista, jotka ovat päättyneessä suhteessa jääneet taka-alalle. Myöhemmin jaksaa taas surra, eritavalla vain. Suru tulee jaksoissa.
Olimme 4vuotta yhdessä ja kaksi lasta on meillä. Yhteishuoltajuus.
Miten toivuin.. Hmm, sanotaanko että itkin, itkin ja itkin ja pohdin ja kärsin. Nyt on pari kuukautta ollut jo paremmin ja nyt uskon että olen lopullisesti selvittänyt eron ja päässyt sen yli. Nyt minusta tuntuu juuri siltä että ymmärrän miksi eromme tapahtui ja en koskaan palaisi entiseen. Tottakai ajattelen häntä vielä välillä, mutta niinhän minä ajattelen kaikkia entisiäni vuosien takaa. Kun katson/kosken häneen en tunne enää yhtään mitään eikä minua enää kiinnosta missä hän menee, mitä hän tekee ja minulle ne asiat ovat aivan sama. Ja tosiaan tunnen jopa onnea hänen puolestaan kun hän on löytänyt kumppanin. Muutama kuukausi sitten olin vielä katkera ja ajatus tuntui pahalta.
Aika auttaa, välillä tuntui jo siltä ettei tästä ikinä selvitä.