Lue keskustelun säännöt.
Pelottavia ajatuksia....
26.05.2007 |
Meillä on suloinen pieni poika, joka normaalisti on todella aurinkoinen. Nyt kuitenkin meidän perheessä sairastetaan ärhäkkää korvatulehdusta, joten huuto on sen mukainen. En ole saanut nukuttua meilkein kahteen vuorokauteen. Yritin apteekista ostaa niitä puuduttavia tippoja, joita joskus tytön kanssa käytettiin, mutta niitä ei kuulemma ole enää markkinoilla.
Viime yönä, kun poika oikein kiljui, mulle tuli äkkiä aivan kamala olo. Musta tuntui, että jos tuo pentu ei juuri nyt pistä turpaansa kiinni, niin mä otan ja paiskaan sen saatanan kakaran seinään, niin että tulee hiljaista. Mulle tuli aivan järjettömän väkivaltaisia ajatuksia.
En tietenkään koskaan tekisi lapsilleni mitään, mutta onko kukaan muu ajatellut satuttavansa omaa lastaan? On ollut todella pelottavaa ajatella jälkikäteen niitä viimeöisiä ajatuksia. Olenko lopullisesti polttamassa itseni loppuun, kun kuvittelen tappavani lapseni?
Mulla on aivan järkyttävä olo tällä hetkellä...
Kommentit (9)
Nyt mies hoita lasta ens yön ja sinä nukut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna lapselle kipulääkettä suun tai peräsuolen kautta. Ja niitä puuduttavia tippoja saa nykyään vain Yliopiston Apteekista.
Turha se on säikkyä omia primitiivireaktioitaan, se on täysin inhimillistä ja täysin normaalia, et ole mikään mahdollinen lapsenmurhaaja.
Anna lapselle kipulääkettä (suppoa, nestemäistä panadolia tms.) ja vie lääkäriin, kyllä se siitä. Ja korvatulpat itsellesi, niin saat paremmin unta.
Paranemista pikku korville! t. Neljän äiti
Ja kyllä niitä korvatipoja näkyi olevan ainakin keskustan yliopiston apteekissa ihan muutama päivä sitten. Joku on huijannut sinua, tai sitten luullut, että niitä ei ole ollenkaan markkinoilla, jos heidän putiikissa ei satu olemaan. Ja tsemppiä, kyllä se menee ohi se tulehdus ja sitten on helpottunut olo. :)
On tullut jo mieleen ensi- ja turvakotikin, kun en kohta enää jaksa valvoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.. Tosin meillä ne ei vieny pojalta kipua kokonaan pois, mutta sen verran että se sai nukuttua niin ettei noussut huutamaan suoraa huutoa tunneiksi, niin kuin ennen tippoja teki.
Korvat putkitettu ja kitarisat leikattu ja tulehdus taas päällä. Toinen jo leikkauksen jälkeen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... ihan normaalia tunnetilaa väsyneeltä! Meillä valvottiin kakkosen kanssa vuosi putkeen vakavien allergioiden takia, enkä tosiaan nukkunut montaakaan kertaa varttia-puolta tuntia pidempään putkeen ja olin aika rikki. Mulle nimenomaan auttoi se, että ajattelin kauheita ajatuksia. Ne oli siis nimenomaan ajatuksia ja niitä ajatellessani ja huutoa kuunnellessani aina heräsin siihen että kamala mitä mä mietin ihanasta lapsestani ja jaksoin taas tsempata silkasta menettämisen pelosta, ts. entä jos oikeasti tapahtuisi jotain, niin kuolisin siihen paikkaan. Tajuatko mitä tarkoitan? En silti ajattele että olisin kauhea äiti, vaikka ajattelin kauheita. Tärkeäähän on se, että ajatukset pysyy ajatuksina, ja että sillä voi tiedostaa että tarvitsee apua. Jos saat ketään valvomaan lapsesi kanssa yhden yön, niin varmasti taas jaksat hetken. Mutta tosiaan jos vaiva jatkuu vaan, niin jotain muutosta lääkitykseen varmaan kannattaa miettiä.
Sekavaa tekstiä, mutta pointti oli se, että normaalia on ;)
Vedä rauhallisesti henkeä ja muista, että korvatulehdus ei jatku ikuisesti.
Tsemppiä! Toivottavasti lapsesi tervehtyy pian.