Onks teistä oikein?

yhteisten lasten huvitteluunhan se raha menee... =)

Mun mielestä vois miettiä mihin rahansa laittaa, jos ei oo varaa satsata lapsiinsa... Muutenkin nainen vaikuttaa sellaselta lypsäjältä. Vaati että mies maksaa hänelle lasten huonekaluista, jotka jäi miehen asuntoon, mutta nainen joskus hommannut ne... Mies anto naiselle auton jne. Eivät olleet edes naimisissa.. Koko ajan keksii jotain mistä nyhtää miestä.

Mitä elämää se on, kun koti on puolittain jossain. Muuttakaa itte joka toinen viikko toiseen kotiin toisiin sääntöihin jne...

Tuntisin itseni puolikkaaksi vanhemmaksi. Vuodessa lapset olisivat sulla vaan puoli vuotta, kahdessa yhden vuoden jne.. siis määrällisesti.

Koeta muistaa, että lapset ovat miehelle rakkaita. Heidän hyvinvointinsa on hänen hyvinvointiaan. Ja lasten hyvinvointiin vaikuttaa heidän äitinsä hyvinvointi. Niin se vain on, että uuskuvioissa on pakko hyväksyä koko paketti juuri sellaisena kuin se on, vaikka siihen kuuluvat ihmiset olisivat omasta mielestä kuinka vastenmielisiä tai vihattavia tahansa.



Se, että mies maksaa OMIEN LASTENSA kuluja on täysin ok.

miettikää tosiaan itse, miltä tuntuisi joka viikko vaihtaa majapaikkaa. mä ainaki ryytyisin aivan täysin, ja sitten lapsilta, joilla pitäisi nimenomaan olla pysyvyyttä elämässään, odotetaan aivan mukisematta sopeutumista tollaseen kiertolaiselämään, stana, ja vielä siinä samassa vielä olla sinut vanhempien eron kanssa. tympii moisen kohtalon käsiin joutuneiden lasten puolesta.

ja tuohon viikko/viikko-systeemiin, että itse asiassa Ruotsissa on tutkittu että se toimii PAREMMIN kuin tämä meillä käytössä oleva " toisen vanhemman luona asutaan ja toista ikävöidään ja haukutaan" -versio. Meillä vastustus perustuu silkkaan mutu-tuntumaan.



Olen myös itse asunut ihan vapaaehtoisesti kahdessa asunnossa, jopa kahdella paikkakunnalla (mitä lapset eivät tee, koska heillä on koulu ja niinedelleen joten pitää pysyä lähiseudulla) yhtä aikaa, eikä se ollut erityisen rastasta. Olennaistahan on, että molemmissa paikoissa ON koti tärkeine tavaroineen ja rakkaine ihmisineen, eikä sitä kotia yritä raahata missään matkalaukussa tai muovikassissa mukanaan.

Vierailija:

ja tuohon viikko/viikko-systeemiin, että itse asiassa Ruotsissa on tutkittu että se toimii PAREMMIN kuin tämä meillä käytössä oleva " toisen vanhemman luona asutaan ja toista ikävöidään ja haukutaan" -versio. Meillä vastustus perustuu silkkaan mutu-tuntumaan.

rempata kahden asunnon väliä. Jäin lapsuudenkotiini asumaan ja mulla oli vapaus tavata/köydä pois muuttaneen vanhemman luona niin paljon kuin itse halusin. Vanhempani eivät haukkuneet toisiaan meille lapsille vaikka eivät edelleenkään tule toimeen keskenään, enkä tiedä että meidän menoistamme olisi ikinä ollut sanomista. Ei se vaihtoehto ole aina niin mustavalkoinen, nää asiat voidaan hoitaa järjelläkin.

T 5

Vierailija:

ja tuohon viikko/viikko-systeemiin, että itse asiassa Ruotsissa on tutkittu että se toimii PAREMMIN kuin tämä meillä käytössä oleva " toisen vanhemman luona asutaan ja toista ikävöidään ja haukutaan" -versio. Meillä vastustus perustuu silkkaan mutu-tuntumaan.

Olen myös itse asunut ihan vapaaehtoisesti kahdessa asunnossa, jopa kahdella paikkakunnalla (mitä lapset eivät tee, koska heillä on koulu ja niinedelleen joten pitää pysyä lähiseudulla) yhtä aikaa, eikä se ollut erityisen rastasta. Olennaistahan on, että molemmissa paikoissa ON koti tärkeine tavaroineen ja rakkaine ihmisineen, eikä sitä kotia yritä raahata missään matkalaukussa tai muovikassissa mukanaan.

muutenhan me elettäis vieläkin niitä kulttuureita, missä " heikommat" , kärttyisämmät ja hankalammat lapset heitettiin suolle tai susille. Taivaan kiitos että tutkimuksissa tultiin siihen tulokseen, etteivät ne olleetkaan vaihdokkaita eivätkä elinkelvottomia vaan tilapäisistä ruuansulatusvaivoista kärsiviä...