Lue keskustelun säännöt.
Tekeekö kiroilu äidistä huonon? Entä isästä?
25.05.2007 |
Tuosta Satuhäät-ketjusta vaan tuli mieleeni. Minä kiroilen lasten kuullen. Jos esim. lyön varpaani, vittu kajahtaa takuulla. Olen mielestäni kyllä hyvä äiti lapsilleni. Ei heiltä puutu mitään, ainakaan rakkautta.
Luulenpa, että tässäKIN asiassa äitiä pidetään pahempana kuin isää. Ne miehet kun saa naisten silmissä dokata kun on pieni vauva mutta ootappas jos äiti juo... huoh.
Kommentit (4)
Miehen kotona sai kiroilla, mutta vain aiheesta (varpaan lyöminen ym.). Turhaa kiroilua ei suvaittu.
Mieheni ei kiroa juuri koskaan. Ei vain koe sitä itselleen " ominaiseksi" . Sisarensa on samanlainen.
Minun kotonani ei kiroilua suvaittu missään tilanteessa. " Perhana!" oli pahin mitä suvaittiin ja sekin vain " tositilanteessa" .
Minä kiroilen luvattoman paljon. Inhottaa itseänikin. En sentään ole niin paha kuin sisarukseni. Ehkä mieheni vaikutuksesta?
En väitä, että meidän esimerkkimme olisi mikään säännönmukainen ilmiö muillakin, mutta jännä ilmiö kuitenkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:han sanoi että kiroilee lastensa kuullen.
No ei se huonoa äitiä tee. Mutta kyllä tulee pakosti mieleen että kiroilevat on sivistymättömiä ja alemmasta sosiaaliluokasta. Kuulostaa vaan tosi karmealle kun äiti lapsiensa edessä kiroilee. Ei sen puoleen isänkään kiroilu kovin fiksua kuvaa luo miehestä.
tee heti kenestäkään hyvää tai huonoa. Se vain on tosi junttimaista, typerää ja huonon esimerkin antavaa.
Tuntemani lähiö-duunari perheiden ronskit mammat viljelevät vittua rööki huulessa, mutta ovat silti ihan kelpo äitejä lapsilleen...joista kasvaa myös kirjoilevia nulikoita.