Mitenkas ennen vanhaan - onko vauvoja kuollut mahaan? Minkalaiset kaynnistysmenetelmat, jos ei ole suostunut tulee pihalle luonnonmukaisesti?

Vierailija:

Siihen aikaan synnyttäjä hyvästeli perheensä ennen koitostaan.

Mummo synnytti 15 lasta, joissa muutamia 5-kiloisiakin..

Jos sikiö kuolee kohtuun, eikä synnytys käynnisty, niin eiköhän tulehdus (sikiö mätänee kohtuun) vie viimeistään sitten äidin hengenkin.

mitään takeita siitä mitä sattuu tulemaan, elävä vai kuollut lapsi. Vasta sairaalaverkon laajennuttua ruvettiin yleensä seuraamaan että lapset syntyvät edes jotakuinkin ajallaan. Tosin mitään käynnistysmenetelmiä ei juurikaan ollut, oksitosiininuuskakin taisi tulla käyttöön vasta -50-luvun loppupuolella... Joitain kohtua supistavia lääkeaineita käytettiin jo -20 ja -30-luvuilla mutta niiden teho oli aika epävarma ja ne taisi olla sikiöllekin vaarallisia. Kalvojen puhkaisua on toki käytetty jostain 1800-luvun loppupuolelta, mutta sitäkin lähinnä käynnistyneen synnytyksen edistämiseksi. Vaikeimmissa tapauksissa tosiaan lapsi paloiteltiin ja vedettiin ulos palasina, tai jos pää oli edes jotenkin saatavilla niin vedettiin pihdeillä kohdusta asti.

tosiaan paloiteltu kohtuun.

joskus 1800-luvun loppupuolella. (jotain yksittäisiä taisi olla jo aiemminkin, mutta pääsääntöisesti säilyi hengissä vasta tuon jälkeen) Tosin siinä hytäkässä vietiin kohtukin.



Niin ja mahaa painettiin myös ennen ja revittiin pihdeillä. (siis jo satoja vuosia sitten)

Käytetiinköhän parafiiniöljyä (eikun mitä se on, saatan nyt sekoittaa totaalisesti)?! Tai mitäköhän luonnonkonsteja? Mausteita?



Kiinnostaa vaan... :) ap

Sillä tehtiin abortteja ja pienemmillä annoksilla käynnisteltiin?

lapsenpäästäjillä, mutta virallisella lääketieteellä ei ennen 1800-luvun loppua oikein ollut mitään konsteja... torajyvistä alettiin 1900-luvun alussa valmistaa lääkevalmisteita joita kyllä käytettiin mutta pointti on se että pääasiassa sen lapsen kyllä piti alkaa edes jollain tavoin syntymään ennen kuin asialle pystyi mitään tekemään. Mahan painaminenkaan ei auttanut ennenkuin kohdunsuu oli edes jonkin verran auki. Toki osittain auennutta kohdunduuta pystyi lääkäri jonkin verran instrumenteilla aukaisemaan, jotta saatiin lapsesta pihdeillä kiinni. Menetelmät olivat kyllä rajuja ja lasta sekä äitiä pahasti vammauttavia. Harvoin kai kävi niin että lapsi olisi kuollut kohtuun eikä synnytys olisi käynnistynyt lainkaan. Ennemmin taisi yleensä käydä niin että kuolleen lapsen synnytys ei edennyt tai että lapsi kuoli synnytyksen pitkittyessä.

Sitten tarpeen mukaan vedetään sikiötä ulospäin, ja murretaan lisää luita sitä mukaa kuin on tarvis että mahtuu. Ei siitä mitään paloja varsinaisesti irti leikata...

Tai voihan se olla että se olisi ennen pitkää sieltä tullut, en tiedä. Mitään oireita siihen suuntaan ei ollut.

kyllä nuo kohtukuolemat tänä päivänä melkein käynnistetään jo ihan eettisistäkin syistä. Tieto menehtyneestä lapsestaan on musertava uutinen, ei sitä pää ehjänä montaa päivää kestä. Meillä syntyi seuraavana päivänä kun oli todettu. viikkoja mulla oli 36. Ei olisi tullut mieleenkään jäädä odottelemaan että käynnistyy itse...

Mutta kaikki riskit alkaa voimakkaasti kasvaa kun 42 viikkoa on tulleet täyteen. Sen takia nykyään ei raskauksien anneta mennä tästä enää kovin paljon yli. Riskinä just istukan kalkkeutuminen, mutta myös irtoaminen.



Ennen vanhaan ei juuri muutenkaan ollut mitään varmaa keinoa määrittää raskauden kestoa ja sikiön ikää varmasti, vielä -70-luvullakin arvio raskauden kestosta perustui pääasiassa lapsen ulkoisiin piirteisiin. (Hyvänä esimerkkinä minä itse, joka olen virallisten viikkojen mukaan syntynyt rv 37+6, mutta lastenlääkärin arvioimana gestaatioikäni on ollut noin 36 viikkoa. Olen syntynyt vuonna 1975) Vasta ultraäänen yleistyttyä on pystytty lähes varmasti määrittelemään raskauden kesto.



Mutta tuohon varsinaiseen aiheeseen liittyen vielä, että synnytys kyllä pääsääntöisesti kaikilla käynnistyy ennemmin tai myöhemmin. Vain muutamilla harvoilla naisilla käy niin että synnytys ei käynnisty lainkaan ennen rv 42, kuka tietää olisiko käynnistynyt sen jälkeen koska niin pitkälle ei nykyään enää mennä. En muista mistään aineistoista löytäneeni mainintaa siitä että " lapsi oli jäänyt syntymättä" . Raskaana olevia naisia kuoli toki, kuka milloin mihinkin, lapsi kuoli toki äidin mukana. Näissä tapauksissa on hiukan hämärää se, oliko kuoleman syynä käynnistymätön synnytys vai joku muu syy ja kuoliko lapsi ensin ja äiti sitten vai toisinpäin... Pääasiassa äidit kuitenkin " kuolivat synnytykseen" eli käynnistyneen synnytyksen aikana, useista eri syistä