Onko täällä ketään, jonka parisuhteessa ei ole hirveästi intohimoa, mutta olette silti onnellisia yhdessä?

vasta 5. Kaks pientä lasta ja talonrakennus, joten puitteet vois olla otolliset aviokriisiin mutta meillä menee hyvin ja osaamme elää tässä ja nyt, tätä matkaa yhdessä.

Intohimot tulee ja menee, vaihtelevasti.

lapsia 6 yhteensä. Ei jakseta usein enää sekstailla, vuosia yhdessä 9, ehkä taas joskus....

Hellyyttä meillä on todella paljon. Rakastelu on jatkoa päivittäiselle hellyyden osoituksille, vaikkei ei se tajuntaa räjäyttävää olekaan. Tulenpalavaa intohimoa eikä spontaaneja pikapanoja meillä ei ole ollut varmaan koskaan.

Hiukan miesnäkökulmaa haluan tuoda keskusteluun mukaan.. Mielestäni parisuhde ei tarvitse intohimoa (koko aikaista) eli ainaista naiskentelua (kuten televisiossa ja leffoissa), vaan siihen kuuluu paljon muutakin. Jos suhde rakennetaan alunperinkin seksin varaan..niin suhteesta ei kyllä tuu mitään tai sitte toinen pettää jne.. Työ ja perheen " ylläpito" vie monelta parilta mehut pois..on tavallaan helpompaa jättää kahdenkeskeinen aika vähemmälle jotta saadaan työt tehtyä (töissä/kotona). Lopulta ollaan sitten niin väsyneitä, ettei vois vähempää enää kiinnostaa mikään... Ajan myötä suhde muuttuu, yhdessä tekemiseksi, harrastatukset, omaa aikaa jne... Jos ei näitä asioita halua suhteeseen seksin lisäksi niin kannattaa unohtaa seurustelut ja pomppia irtosuhteissa.. Toisen huomioiminen kiireenkin keskellä on todella tärkeää. Ei nalkuteta turhista ja tekemättömistä töistä.. mikä on sen tärkeämpää elämässä kun rakastaa sydämensä täydeltä jotain ihmistä ja rakentaa elämää rohkeasti eteenpäin.. =)