Luetteko lapsen kehitykseen ja kasvatukseen liittyviä kirjoja?! Onko niistä hyötyä?

itse noudatan samaa oppia kuin suomem päivähoito ja koulu, jos haluaisin lapseni esim Steineriin, noudattaisin sitä

Saattaa niistä olla jotain apuakin, varsinkin pulmatilanteissa. Itse tykkään Saara Kinnusen kirjoista.

Olen lukenut kymmeniä kirjoja, mutta vain yhdestä on ollut hyötyä:



Liedloff Jean: The Continuum Concept



www. babyidea. fi/aidille/aptutuksi/apliedloff. html

Erityisesti artikkeleita lehdistä, kirkojen lukemiseen ei juuri ole aikaa. Olen työssä kasvatusalalla, ja kyllä olen silti saanut lukemastani uutta ajateltavaa. Esikoisemme oli äärimmäisen arka ja lukemani perusteella sain hyviä vinkkejä, miten arsta lapsesta kasvaa sydömmellinen ja hyvän itsetunnon omaava reipas lapsi. Pokien kasvatuksesta myös, aseleluja vai ei, jne. Kaikesta en ole samaa mieltä. Univelan vuoksi nimimuisti nyt pätkii, mutta se miespuolinen lastenpsykiatri kirjoittaa loistavia artikkeleita poikien kasvatuksesta. Selkeää maalaisjärkeä yhdistettyä tämän hetkeen tutkimustietoon.

Saan paljon uutta ajateltavaa " oppaista!. Etenkin Liisa Keltikangas-Järvisen ja Jari Sinkkosen kirjat ovat olleet hyviä. Olen saanut paljon vahvistusta omille toimintatavoilleni, joita suomalaisessa lastenkasvatuksessa ei aina arvosteta.

Ei niistä mun mielestä mitään konkreettisia kasvatusohjeita edes saa, vaan enemmänkin tietoa lapsen kehitysvaiheista ja esimerkiksi temperamenttieroista. Esim. Keltikangas-Järvisen Temperamentti on todella hyvä kirja, ihan selkokielellä kirjoitettua tekstiä, joka auttaa ymmärtämään erilaisia lapsia. Jotta lapsen osaisi kasvattaa mahdollisimman hyvin, pitää mun mielestä ymmärtää, mitä lapsi tarvitsee ja miksi lapsi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Siihen noista kirjoista saa apua. Tuo kuuluisa maalaisjärki sen sijaan on mun mielestä kyllä melkoisen yliarvostettu asia, se kun voi pitää sisällään mitä tahansa huuhaata.

Aina voi lukiessaan suhtautua kriittisesti. Ei kaikkea kirjoitettuakaan tarvi niellä.



Jos mun ensimmäinen lapsi olisi ollut tavallinen keskivertovauva, niin en varmasti minäkään olisi kokenut mitään tarvetta kasvatusoppaisiin. Kyllä minulla on aina tuota maalaisjärkeä riittänyt.



Mutta meidän ensimmäinen oli aika pulmallinen tapaus. Kyselin neuvoja neuvolasta, tutuilta, monen lapsen äideiltä ja ties mistä, mutta yleisin vastaus oli, että ei meillä ole ikinä ollut tuollaista. Minun oli pakko alkaa etsimään kirjallisuutta eri aiheista, mikä sekään ei ollut helppoa. Mutta se vähä, mitä löysin, oli kyllä hyödyksi.



Jos olisin lukenut vain amerikkalaisten kirjoittamia oppaita vanhemmille, niin olisin minäkin ajatellut, että ei niin typerää ihmistä voi ollakaan, joka ei sillä omalla maalaisjärjellään näitä asioita keksi. Eli mun mielipiteeni on, että amerikkalaiset kasvatusoppaat ovat aivan turhanpäiväisiä. Ne kertovat asioista hyvin pintapuolisesti, perusteluja on niukasti, ja ajattelutapa on toisenlainen kuin meillä. Tuolla tarkoitan sitä, amerikkalaiset oppaat tuntuvat keskittyvän siihen, miten lapset saataisiin opetettua sellaisiksi, että he olisivat mahdollisimman vähän vanhemmilleen vaivaksi. Ja tuo kun ei oo mun kasvatuksessa ykköstavoite.



Nykyään pysynkin enemmän suomalaisten kirjoittamissa kirjoissa, sillä parhaat lukemani ovat olleet juuri niitä. Sisällysluettelo kertoo paljon. Minä kaipaan teoriapohjaa ja perusteluja enemmän kuin niitä varsinaisia neuvoja. Minua kiinnostavia aiheita ovat olleet temperamentti, itsetunto, poikien kasvatus, sisaruus, uniongelmat, puheen kehittyminen. Tulevaisuudessa varmasti kiinnostaa koulukiusaaminen, erilaiset oppijat, koulumaailma ja kaverisuhteet. Osasta aiheita olen jo löytänytkin valaisevaa tietoa, osasta on vielä etsinnän alla. Enkä minä ole kokenut, että lukeminen jotenkin vangitsisi minua, vaan pikemminkin lukemalla voi saada uusia ideoita kasvatukseensa ja se auttaa ajattelemaan avarammin, etteivät ajatukset juutu tutuille urille.

makarooniksi kun yrittää vetää saappaita jalkaan. Ja se tieto miten lapsi oppii 7 ikävuoteen asti.

Kirjat myös vanhenevat, kun uutta tietoa saadaan. Ja lopuksi käytä myös sitä tervettä maalaisjärkeä.