Mitä tulee olla saavuttanut henkisesti, ennen kuin on valmis äidiksi?

En tiedä voiko siihen mitenkään valmistautua ennen lapsia.



Varmaankin kannattaa odottaa, että se sellainen hötkyilyvaihe menee ohi, että tekee mieli olla kotona ja niitä lapsiakin, että haluaa jo rauhoittua.

Itselläni ei tällaista tunnetta ole ollut koskaan ja varmaankin siksi äitiys on minulle vaikeaa.

lapsen ehdoilla eletään siitä eteenpäin. lapsi muuttaa koko elämän. ja lapseen on sidoksissa _kauan_ ellei koko loppuikäänsä.



omista haluistaan ja menoistaan joutuu tinkimään.

Täytyy ymmärtää, mitä vastuunkanto on.

Ts. etukäteen ei oikein voi määritellä, millainen pitäisi olla, kun muutos on hyvinkin todennäköinen lapsen synnyttyä, kipuiluineen tai ilman niitä.



Vanhemmuudessa pääasia on minusta kyky ja halu asettaa lapsen tarpeet ykköseksi elämässä joksikin aikaa. Se ei ole automaattisesti = omien tarpeiden unohtaminen, vaan sitä että perheenä toimitaan tietyllä tavalla lapsilähtöisesti. Lasten perushoito, heistä huolehtiminen jne tulee pikkulapsiaikana etusijalla.