Lue keskustelun säännöt.
Oletteko ajatelleet mitä teette jos tulee eteen
11.07.2007 |
aivan mahdoton tilanne. Esim. supervolcano lähtee purkautumaan tai tulee todella paha ydinonnettomuus tyyliin Eurooppa asuinkelvottomaksi (kuten oli lähellä käydä Tsernobylissa). Mua vaivaa se ettei mulla ole mitään takaporttia tyyliin ase talossa. Ettei lasten tarvitisi kuolla nälkään tai säteilysairauteen tms. kitumalla.
Kommentit (6)
ja meillä oli suunnitelma mitä tehdä jos iso maanjäristys tulee. Ei tullut onneksi kuin keskisuuri järistys ilman vahinkoja, mutta sekin kyllä säikytti. Täällä Suomessa ja " maalla" asuessa olo on aika turvaisan tuntuinen. En mieti kokoajan pahinta, hulluksihan siinä tulisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten kyllä ehkä hieman romantisoitu käsitys sulla. Kauankohan ihmisellä kestää kuolla nälkään... Mitä esim. tehdä taaperolle, joka ei ymmärrä ettei ole ruokaa. Eikä tule.
tai sitten vaan pitäisi olla sisätiloissa ja odottaa jotain pommia tai ydinräjähdystä joka tappaisi saman tien (mutta kaapeissa toki ruokaa sen aikaa).
Jos olisi tilanne että oltaisiin loukussa ilman ruokaa, muttei mikää muu tappaisikaan kuin ravinnonpuute, niin olisihan tilanne tukalampi. Muuten luulisi että jostain jotain suuhunpantavaa aina löytyisi.. En osaa ajatella sellaista tilannetta...
No jos osaa metsästää ja kalastaa, niin ehkä sitä ruokaa sitten on hieman pidempään. Mutta jos vaikkapa supertulivuori purkautuu, sitä seuraavassa ydintalvessa tulee kyllä ennen pitkää se tilanne, että suuhunpantava loppuu.
aliravitsemus jne ehkä tekevät ihmisestä lopun ennemmin kuin varsinainen nälkään kuoleminen.. Siinäkin tilanteessa asiat kehittyisivät melko hitaasti (ruoka ei siis lopui yhdessä minuutissa) ja ehtisi varmaan kaikenlaista tapahtua ja kehittyä.
Itse uskon ennemmin sodan tai äkillisen ydinpommin tms tuhoavan ihmisiä kerralla niin ettei tarvitse 100% ruoatta jäädä kuolemaan.
Viimeiset hetket on tärkeää olla yhdessä, ja aika pian tulee tajuttomuuden tila, taju voi mennä kokonaan. Ehkä on hyvä vaihtoehto jos olisi jotain rauhottavia lääkkeitä vaikka varalla, että jos paniikki iskee niin voi ottaa rauhoittavan, ei siis tappavaa määrää niitäkään.
Minä olen aina ajatellut, että jos tuollainen tilanne tulee niin pyritään menemään kaikkien rakkaiden sukulaisten kanssa johonkin samaan paikkaan viimeisiksi ajoiksi, lukemaan raamattua, rukoilemaan, yhdessä.
Emme voi tietää mitä tuleman pitää, mutta jos saa viimeiseen asti olla yhdessä raikkaimpiensa kanssa niin se on jo siunaus.