Enneuni piti paikkansa... Harmittaa, väsyttää, vituttaa...
Löydettiin puolen vuoden etsinnän jälkeen meidän unelmakoti. Tehtiin reilu tarjous, joka meni läpi. Laitettiin oma asunto myyntiin ja tehtiin siitä kaupat.
Viime ma-ti yönä näin unen, että uuden kodin olkkarissa oli valtavan iso kivi, jota me ei pystytty siirtämään ulos. Uni oli tosi ahdistava.
Keskiviikkona mentiin kunto-ja kosteuskartoitukseen. Yöllä oli satanut räntää ja sen sulaessa vesi alkoi tippumaan katosta. Kylppärissäkin oli lukemat koholla. Liesituulettimen hormi säädöten vastainen. Yhdessä makkarissa lattian valu tehty päin peetä. Peruttiin kaupat, koska myyjäkin oli tilanteessa jotenkin epäilyttävän oloinen.
Huomenna on tyhjättävä asunto ja muutettava pois. Äitini on viikon matkoilla, joten itse menemme sinne, tavarat kavereiden mökille.
Väsyttää aivan tajuttomasti. Oon niin pettynyt. Ei millään jaksaisi ruveta etsimään uutta taloa. Kaikki muuttaminen on niin raskasta pienen vauvan kanssa. Onneksi vauva nukahti, että saan rauhassa vaikka itkeä ja purkaa tunteita. Jos vaikka sitten pystyttäisiin aamuyöllä järkeilemään asiat kuntoon, kun mies tulee ylitöistä.
Kommentoikaa, lohduttakaa, neuvokaa. Onko muille koskaan käynyt näin? Mitä itse tekisitte meidän tilanteessa?
Kommentit (8)
Olen tässä yrittänyt ajatella, että on suuri onni, että talon kunto paljastui, mutta silti on aika epätoivoinen fiilis.
Ei tosiaan ole kivaa istuskella tässä uudella sohvalla, joka on ostettu sopimaan juuri siihen tiettyyn taloon, valmiiksi pakattujen laatikoiden ja pussien keskellä, jotka piti huomenna purkaa siellä meidän uudessa kodissa... Olin jo mielessäni suunnitellut kaikki sisustukset, miettinyt miten järjestän sinne joulun ja pojan synttärit...
Ja rakentamista ei jaksaisi ajatellakaan, mutta kai sekin vaihtoehto täytyy käydä uudelleen läpi, koska samalla meni usko siihenkin, että voisi luottavaisin mielin ostaa vanhan talon. Tässäkin tapauksessa välikaton tilanne olisi jäänyt selvittämättä, ellei olisi satanut.
Ja mies on ollut koko päivän poissa, eikä olla ehditty tehdä mitään suunnitelmaa huomiseksi. Vuokra-kämpän löytäminenkin on tosi vaikeaa kun on monta kissaa...
Ja vituttaa, kun ryven itsesäälissä tällaisen asian takia... En vaan ymmärrä, miten jaksan sen muuton huomenna... Ja taas pian uudestaa, kun löytyy joku väliaikainen paikka...
ap
mutta miksi ihmeessä kuntokartoitus tehtiin vasta nyt? Eikö se olisi pitänyt tehdä ennen kauppoja tai ainakin ennen kuin laitoitte omanne myyntiin? Eikä ne uudetkaan talot aina virheettömiä ole; päinvastoin niistähän sitä kaikkea löytyykin aikojen saatossa kun nykyään ei enää osata rakentaa.
Me luultiin, että muutetaan taloon vasta joulukuun alussa aikaisintaan. MEillä oli tarjouksen ehtona kaupan teko, vasta kun oma asunto on myyty. Meiltä talon ostanut pari maksoi meidän asunnosta täyden hinnan, mutta halusi vapautumisen nopeasti. Neuvoteltiin niin, että saadaan viedä jo uuteen kotiin tavarat etukäteen ja tilattiin kuntotarkastus niin pian, kuin saatiin. Kaupan teko olisi ollut vasta ensi viikolla, sillä meillä tulee vasta silloin täyteen 2 vuotta edellisen asunnon ostosta (=veroseuraamukset) ja koska raportit tarkastuksesta olisi valmistunut korkeintaan maanantaiksi.
Osa tätä koko vitutusta onkin sitä, että miettii että olisi pitänyt huomata se ja tämä asia jo aikaisemmin ja tehdä tuo ja tämä vasta sitten kun kaikki on selvää... Sitä tuntee itsensä tyhmäksi!
Positiivista on vaan se, ettei ehditty kertoa uudesta talosta kenellekään. Olisi kiva vastata soittoihin: Joko ootte muuttanut, koska on tuparit?...
ap
mutta tärkeintähän on, ettette ostaneet sutta säkissä, myöhemmin olisi ollut hankalampi tilanne. Kyseistä asuntoa ei vain oltu tarkoitettu teille, " se oikea" odottaa jossain muualla. Itse olen ollut hyvin samankaltaisessa tilanteessa, eli voin kuvitella tunteesi.
Tiesitte muuten kai, ettei se kahden vuoden sääntö liity pelkästään omistamiseen vaan myös asumiseen, eli kaupantekopäivän lisäksi merkitystä on sillä, milloin hallintaoikeus siirtyy? Eli jos olette asuneet päivänkin liian vähän, verot pamahtaa myyntivoitosta.
Hih, piti tietenkin sanoa SIKAA säkissä. :)))))
kun on ehtinyt parina päivänä järjestellä ja siivota. Ensi viikon perjantaihin meillä on äidin asunto käytössä, mutta mitä sen jälkeen... Kunnollisen kämpän vuokraan menee kuukaudessa enemmän rahaa, kuin meillä olisi ollut lainan kuukausierä...
Aivan järjetön stressi päällä...
ap
Nyt etsitte jonkun mahdollisimman halvan vuokra-asunnon ettekä murehdi rahanmenoa. Parempi näin kuin kahden asunnon loukussa jättilainan kera! Ja sitten vaan uutta kotia etsimään. Kyllä se uusi unelmakoti vielä löytyy, lupaan sen. =) Muista että olet onnellinen kun sinulla on miehesi ja lapsesi, asunnot ovat lopulta vain materiaa, vaikka toki asia tuntuu nyt järjettömän isolta. Iso tsemppihalaus täältä ja koitahan saada nukuttua ensi yönä. Kyllä kaikki järjestyy. =)
nimimerkillä homeasunnossa terveytensä menettänyt. Muutatte vuokralle asumaan ja katselette uutta unelmakotia aivan rauhassa ja ennalta asunnon kunnolla tutkien. Eikö uuden, oman talon rakentaminen tulisi kyseeseen?