Olen lopen kyllästynyt kaverin KAKARAAN!
Anteeksi ilmaisu, ei noin saisi sanoa mutta todella v..uttaa tämä kersa. Äiti ei komenna tyttöä ollenkaan ja jos komentaa, antaa kuitenkin lopulta periksi. Olivat meillä taas tänään kylässä ja jatkuvasti kaverin muks kiusasi lastani. Töni, sylki päin, otti lelut kädestä yms. Lisäksi pomppii meillä sohvilla ja sängyssä vaikka olen kiletänyt että meillä ei niin tehdä! Äiti ei saa minkäänlaista kuria tyttöön ja itse säälin omaa tyttöäni joka tilanteesta kärsii. Esim. ihmettelee miksi tämä kaverin muksu saa pomppia sohvilla mutta hän ei jne. Tyttö ei kuulemma käyttäydy muita lapsia kun minun lastani kohtaa ilkeästi. Tosin on hiukan ristiriitaista kun äiti juuri kauhisteli kun hänen lastaan VIERAS oli perhekerhossa komentanut.
Olen niin kiukkuinen, aina saan alkaa siivoamaan heidän jälkiään kun lähtevät kotiin. tälläisistä vierailijoista ei todella nauti! Ja joka kerta kun he soittaa tulee olo että ei taasko ne tulee. Mitä tilanteelle voisi tehdä? Onko muilla kokemuksia?
Kommentit (24)
Mun kaverilla on myös kuvailemasi lapsi ja äitikin on ihan samanlainen. Kun äiti ei kieltänyt tarpeeksi lastaan, mä rupesin kieltämään sitä itse. Mutta sitten tulikin äiti väliin, aina sama laulu, " kun meidän poika on niin pieni, ei se oikein ymmärrä ja kotona se saa.."
Lopulta oli pakko tehdä niin että, en enää heitä meille kotiin kutsunut. Enkä omia lapsia vie heille, koska mä en tykkää kun koko ajan toinen satuttaa.
En tykkää yhtään siitä pojasta.
Oli vielä sukulaisista kyse, joten oli vaikeampi antaa kyläily kielto. Mutta rajansa kaikella jos ei kunnioiteta toisten koteja ja tapoja. Tekstiviestillä ilmaisin että ei voi tulla enää kylään meille. Herne meni nenään:( Oma pienempi lapseni otti mallia käytöksistä ja nyt isot keskustelut miten toisilla on erinlaiset säännöt.
jos äitinsä suuttuu niin lopettavathan sitten teillä käymisen.
äiti siis kieltää ehkä kerran, korkeintaan kaksi ja antaa sitten olla. Tietenkään tämä ei lapsen syytä ole mutta hermoille alkaa toi tyttö käydä.
ap
tilanteen.. Siinä on ihan avuton tunne.. Jää monttu auki katsomaan, että eikä todella äiti kiellä lastaan ollenkaan.. Itse kartoin heidän seuraa, nykyään en edes tiedä mitä heille kuuluu, kun muuttivat toiselle paikkkunnalle..
pois sohvalta ja sanoisit, että meillä ei saa näin tehdä? Miten kaveri suhtautuisi?
no joo, ehkä vähän jyrkkää mutta jos toi sun ketutus on noinkin rajua niin ehkä ois parempi olla päästämättä niitä teille sotkemaan. Sun kannattais myös puhua sen kaverisi kanssa noista hänen kurinpidollisista ongelmistaan. Eihän sille lapselle kiellot mitään merkitse kun äiti ei näytä sitä että ne merkitsevät kieltoa. Eihän se auta että sanotaan ei, jos ei pidetä sitten huolta että asia menee perille. Surullista tuollainen, lapsella tulee olemaan edessä kova elämän koulu...
Poika saa remputtaa säleverhoja, kaataa olohuoneen nojatuolit majaksi ym. ja tämä kaverini vaan naureskelee miten pojat on poikia. Perheen isä on kaamea tyranni ja kotona koko perhe on lähinna kusi sukassa. Tuntuu että kylässä, me taidetaan olla ainoa kyläpaikka, äiti ei vaan viitsi eikä jaksa komentaa kun kotona pitää olla niin kurissa. Vaikeita tilanteita sitten, enpä minäkään heitä kovin kylään odota.
Tämä äiti pitää meidän kuriamme liian ankarana kun ollaan yleisesti keskusteltu kasvatuksesta jne. Itsestä tuntuu todella typerältä jatkuvasti komentaa toisen lasta ja jos olen komentanut, katsoo tämä äiti silleen että miten uskallat mun lasta komentaa! En tiedä miten voisin olla heitä meille päästämättä kun asuvat kuitenkin lähellä ja haluavat tulla " leikkimään" . Kauhulla ajattelen kun heidän kuopuksensa vielä kasvaa, minkälainen härdelli talossamme sitten on kun kaksi sotkee + oma lapsi? Olen muutenkin väsynyt kun vauva valvottaa ja tämä äiti natkuttaa vaan olevansa niiiiiin väsynyt kun joutuu kerran yössä heräämään. huh huh.
ap
Jos kaverisi vetää herneen nenukkiinsa niin eivätpä tule ihan pian uudestaan teille paikkoja sotkemaan :D
Totta kai oit sanoa, että teille ei sovi tulla. EN mä ainakaan päästäisi ketään omia lapsiani kiusaamaan, jos ei äiti puutu asiaan, niin sitten sanoisin, että et halua heitä kylään, koska lapsenne eivät tule toimeen keskenään.
Omia lapsiasi sun pitäisi ajatella, eikä naapurin äidin tunteita.
Omamme yleensä vieraita pienempi ja oppii/tekee perässä isompien kielletyt leikit. Mä nostan sohvalla pomppijat pois ja sanon, että meillä ei saa sohvalla pomppia. Makkarin ja työhuoneen oven laitan kiinni ja sanon ettei sinne saa mennä, jos yrittävät. Kahvittelun jälkeen (oma kahvi tietenkin vielä kesken) vien tarvittaessa vieraidenkin lapset käsipesulle tai pyhin paperilla, jos olen tarjonnut esim. suklaa keksejä, jotka varmana sotkee. (Nykyään mietin kahvitarjoilut vähän sotkeviksi: kuivaa keksiä ja kakku tms.) Meillä ei autot aja pöydillä vaan lattailla jne. Samat säännöt omille ja vieraiden lapsille, jos ei tykkää ei tarvi tulla. Kukaan äiti ei ainakaan vielä ole näyttänyt loukkaantuneen mun käytöksestä.
Myönnän, että kylässä lapseni saattaa pomppia sängyllä muiden mukana, jos se on siinä perheessä sallittua.
MUTTA talossa talon tavalla! Kyllä ystäväsi tulisi kunnioittaa talonne sääntöjä. Jos ei itse tajua, niin minusta ei ole ollenkaan kohtuutonta mainita asiasta suoraan. Jos loukkaantuu, niin oma häpeä. Jos taas ei tehoa niin ei varmaan kannata enää kutsua kylään..
Millaisia ikuisia näistä lapsista tulee kun ei mitään rajoja ole? kaiken saa tehdä, ei haittaa! Siis musta ihan kauheeta ja pöyristyttävää. Itse huudankin lapsilleni tarvittaessa mutta ainakin he uskovat ja osaavat käyttäytyä.
Kyllä meillä saa mitään tehdä mutta esim. sohvilla ja sängyssä pomppiminen ei ole kivaa, varsinkaan vanhempien sängyssä pomppiminen!!!! Tämä äiti ei myöskään vahdi lastaan, vaan minun pitäisi kulkea perässä jatkuvasti. Lapsi 2,5v. Kerran oli itsekseen mennyt meille vessaan ja tiputti kylpylelut wc-pyttyyn! Äiti vaan naurahti että kyllä ne lapset ehtii...
ap
Ni kannattaako tulla tänne valittamaan niiden lasten kasvatuksesta?
Meilläkin on kielletty sohvalla ja sängyssä hyppiminen, verhojen repiminen, lyöminen, hiuksista repiminen, tavaroiden paiskominen ja esim. kirjojen repiminen. Sallittua on leikkiä leluilla, nauraa ja jutella kovaankin ääneen, laulaa, katsoa piirrettyjä, tanssia, maalata, piirtää (paperiin!), rakentaa maja sohvatyynyistä, järjestää mopoilukisat olohuoneessa, yms.
Minäkin kyllä kiellän tuttavien lapsia, jos tekevät meillä jotain kiellettyä. Kiellän myös pihalla lapsia tekemästä tyhmyyksiä, jos heidän omat vanhempansa eivät ole paikalla. Ja vaikka vanhemmat olisivatkin paikalla, kiellän silti lyömästä toisia, ottamasta leluja kädestä, heittämästä hiekkaa toisten päälle...Kiellän kauniisti, en karju tai tiuski. Ja kiellän samat asiat myös omilta lapsiltani!
Jos omat lapseni tekevät jotain tuhmaa, enkä satu sitä jostain syystä huomaamaan, toivon muiden aikuisten puuttuvan asiaan, huomauttamalla siitä kauniisti.
Eräs ystäväni ei enää pääse meille lapsineen (pojat 6 v ja 3½ v), kun lapset ovat saaneet muutaman kerran niin suurta tuhoa aikaan, äidin vähäisistä kieltoyrityksistä huolimatta. On rikottu leluja ja astioita, revitty kaikki vuodevaatteet sängyistä, piirretty huonekaluihin ja seiniin, revitty huonekasveja, yms. Omat lapseni eivät yleensä sellaista tee (on meidänkin lapset kyllä antaneet oman panoksensa esim. seinien koristeluun pienempänä) joten en sitä siedä vierailijoitten lapsiltakaan.
Vierailija:
MUTTA talossa talon tavalla! Kyllä ystäväsi tulisi kunnioittaa talonne sääntöjä. Jos ei itse tajua, niin minusta ei ole ollenkaan kohtuutonta mainita asiasta suoraan. Jos loukkaantuu, niin oma häpeä. Jos taas ei tehoa niin ei varmaan kannata enää kutsua kylään..
Joo 15, tuskin olisin tämän kyseise kaveri jos ei olis lapsia. Ollaan niin eri ajatusmaailmasta ja puheet on kotitöihin ja lastenhoitoon liittyviä. Ja tottahan haluan lapseni tutustuvan muihin saman ikäisiin kun ttäällä päin niin vähän lapsia asuu. Ja mahdollisuutta ei ole mennä kerhoihinkaan tai muuhun toimintaan kulkemisvaikeuksien vuoksi.
ap
ap