Viettekö lapsen heti lääkäriin, jos sanoo että on korva kipeä?
Meillä siis 2,5 vee on kuumeessa ja sanoo että toinen korva on pipi. Ei vaikuta kumminkaan kamalan tuskaiselta.
Kommentit (16)
mutta yöllä nukku hyvin ja aamulla ei ollu mitään . en vienny lääkäriin . kerran taas oikeen itki ja ulisi ja korvasta vuoti eritettä , sillon mentiin lääkäriin .
Jos se tuntuu aristavan, sitten lekuriin. Eikä ne nykyään enää edes määrää aina antibiootteja. Suurin osa korvatulehduksista ei parane antibiooteilla vaan ajan kanssa.
Meilläpäin on kyllä niin, että annetaan ymmärtää että olen huono äiti, jos en halua antaa antibioottia.
Onko jollakulla parantunut itsekseen? Kauanko kestää?
Lääkärimme ei mielellään määrää antibiootteja. Kestänyt viikon pari kolme se parantuminen. Särkylääkettä voi ottaa, jos siltä tuntuu. Kun myös virus voi aiheuttaa korvatulehduksen ja siihen ei ab auta laisinkaan.
mulla itselläkin pistää joskus korvaan flunssassa, siis niin että sattuu hetken ja menee pois. Mutta jos tuntuu muuten lapsi olevan tuskaisen tuntuinen ja valittelee korvakipua muutenkin ja aristaa sitä korvaansa niin sit vien.
se myös voi vaikuttaa kuulon heikkenemiseen. vien kyllä heti lääkäriin jos potee korvatulehdusta ja on kipeänoloinen.
En kyllä ihan heti lähde viemään annetaan särkylääkettä ensin, mutta ei montaa päivää odotella.
Esim. kuopukseltani valui verta korvasta (tärykalvo puhjennut itsekseen) ja sitten vasta huomattiin korvatulehdus. Ei ollut flunssainen, ei valittanut mitään, ei haronut korvaa... Itsellänikin on korva puhjennut itsekseen lapsena ja aikuisena, enkä huomannut juur mitään...
pari päivää, viikon korkeintaan (tai onkohan koskaan odotettu viikkoa...). Mutta muutamassa päivässä korvatulehduksen pitäisi mennä ohi jos on virustulehdus, pitempään jos kestää niin luultavasti vaatii antibiootit. Näin olen siis " antanut itselleni kertoa" .
-6-
Luulen, että on mahdollista, että on korvatulehdus ja se paranee itsekseen ja kukaan ei huomaa mitään. Koska ainakaan meillä se ei tunnu kipuna.
esikoiselle on alhainen kipukynnys ja herkästi valittaa korvakipua. Olen näiden 10 vuoden aikana aika usein häntä lääkäriin kiikuttanut. Välillä on ollut tulehdus usein ei.
Viime talvena pitkästä aikaa taas oli tulehdus, oireet: ärsyttävä kivusta säännöllisesti muistuttaminen (ei nuhaa, yskää, kuumetta, itkua)
Nyt viimeisimmässä lapsi 2,5-v. osasi yöllä myös sanoa, että korva on pipi. Veimme lääkäriin seur. päivänä ja molemmissa korvissa oli tulehdus - siinä pahemmin, josta lapsi oli valittanut.
Lääkäri sanoi, että ainahan se ei ole tulehdus, mutta aina kun lapsi noin selvästi ilmaisee kipeyden, se on hyvä tarkistuttaa.
Ei sen puoleen, lapseni on onneksi säästynyt korvatulehduksilta. Yhden ainoan kerran hänellä on elämässään (5v tähän mennessä) se ollut - silloin lähdettiin saman illan aikana lääkäriin ja apteekin kautta kotiin.
Muulloin ei ole ikinä valittanut korviaan. *koputtaa puuta*
Meillä esikoispojalla oli pienestä pitäen paljon korvatulehduksia. Vanhempana (nyt reilu 5v) alettiin jo uskoa lapsen " sanaan" : kun poika sanoi että korva on kipeä, niin ÄKKIÄ lääkäriin. Kun tilanne oli aina se, että poika sanoi että korva on kipeä, niin vajaan 2 tunnin päästä se jo puhkesi :( Eli harvemmin ehdittiin ajoissa lääkäriinkään asti.
Muilla lapsilla taas ei oo ollut niin selkeetä tää lääkäriin vieminen. Tyttö (nyt 4v) sanoi myös että on korva kipeä, mutta hänellä se " pahan tulehduksen" tuleminen kesti kauemmin, joten ei tajuttukaan heti lähteä lääkäriin. Korva saattoi kipuilla päiviäkin, ennenkuin itsekään tajusi mistä on kyse. Lapsi oli siis vaan tavallista kiukkuisempi, kärttyisempi, itkuisempi, huonosti nukkuvampi ja huonosti syövämpi jne... Mutta yleensä aina oli tulehdus, kun lääkäriin mentiin.
Kolmannella lapsella (poika, 3v) ja neljännellä (poika 1v) ei oo koskaan ollut selkeetä tulehdusta. Eivät edes oireile, vaikka sellainen olisi. Jotenkin näillä kavereilla ei vaan oo niin särkenyt se korva?! Kolmevuotiaalla oli kerran yksi tulehdus, eikä me edes tiedetty siitä mitään, ilmeni peruslääkärintarkastuksessa :) Eli näin ne lapset reagoi niin eri tavalla.
Meillä kaksi vanhinta olivat pienenä korvakierrelapsia, kolmet putket ollut molemmilla. Joten on saanut korvakuuria syödä :( Kolmosella ja nelosella ei hirveesti ole korvat oireilleet. Saapa nähdä miten tuleva viides lapsi käyttäytyy asian suhteen...
Kun niinhän se on, että korvatulehdus voi mennä itsestäänkin ohi, ilman antibiootteja. Mulle kerran yksi erikoiskorvalääkäri sanoi, että nykyään annetaan liiankin helposti korvatulehdukseen heti antibioottikuuri; nopeammin saattaisi tulehdus parantua ilman sitä. Mutta kun sitäkään ei koskaan voi tietää etukäteen, että kummalla se paranis nopeemmin :(
Yksi, mikä auttaa tosi pahaan korvatulehdukseen HETI, on korvien puhkaisu. Meiltä on kahdelta vanhimmalta lapselta puhkottu korvia, ja aina minun tai mieheni pyynnöstä. Kaikki lääkärit ei sitä suostu enää tekemään, mutta olen huomannut että se lapsen kipu häviää samantien kun korva puhkaistaan. Tottakai, kun paine poistuu korvasta. Ja sen päälle antibioottikuuri, niin korva paranee nätisti. Näillä määrillä korvien puhkaisuja ei kyllä erikoiskorvalääkärin mukaan edes vaurioiteta tärykalvoja, toisin kuin nykyään monet lääkäritkin luulevat. No, menipäs vähän ohi aiheen... :)
Mitähän tässä nyt tekis. Päivä alkaa olla niin pitkällä, että jos vielä vetkuttelen, joudun ajamaan isommalle paikkakunnalle. Muksu veti tuossa välipalaa hyvällä ruokahalulla ja just nyt leikkii. Väittää, että nyt ei muka ole enää korva kipeä, ei tartte mennä lääkäriin. Mutta taitaa vaan olla oma lehmä ojassa jossain asiassa, kuten esim. siinä saako ajella polkutraktorilla ympäriinsä (kieltelin vähän kun oli pari tuntia sitten vielä kova kuume, nyt ihan kuin olis alentunut).
Hieroo kyllä korvaansa, aina samaa korvaa. Pari päivää ollut just ärtyinen, väsynyt ja syönyt huonosti, ei kuumetta. Nyt ei ole räkätautia, toisaalta on kurkkuaan valittanut. Jospa odotan huomiseen...
Jos lapsi iltaa myöten / yöllä valittaa kipua, niin annat kipulääkettä ja yöllä yrität järjestää nukkuma-asennosta vähän pystymmän.
Aamulla voit sitten soitella lääkäriin.