Oletko joskus nolannut itsesi niin, että olisi mieli tehnyt vaipua maan alle?
Mä nolasin itseni koko suvun nähden:(:( Vieläkin nolottaa ja hävettää.. Siinä itsemme esiteltiin ja esikoisemme on 1-vuotta ja sanoin 2-vuotta... höperö äiti taidan olla.. jummi kun hävettää vieläkin..
Kommentit (20)
Vierailija:
Mä nolasin itseni koko suvun nähden:(:( Vieläkin nolottaa ja hävettää.. Siinä itsemme esiteltiin ja esikoisemme on 1-vuotta ja sanoin 2-vuotta... höperö äiti taidan olla.. jummi kun hävettää vieläkin..
En kyllä enää menisi sukulaisten eteen tuollaisen jälkeen! Onneksi mulle ei oo sattunut mitään tollasta. Nolottaa ihan sun puolesta...
Minä saisin koko ajan kävellä korvat luimussa, jos noin mitättömät asiat nolottaisi. Ei tuossa ole mielestäni yhtään mitään noloa, ethän sinä tietenkään lapsesi ikää ole unohtanut vaan ihan vahiongossa sanoit vääärin.
Mun pitäis varmaan suristella muutaman kerran läpi koko pallon ja takasin jos noin mitättömästä maan alle...
viime viikolla poistuin päiväkodista ne siniset suojatossut jalassa ja kerkesinpä nousta bussiin asti. Bussissa eräs mies kuiskasi korvaani: " sulla on muuten söpöt kengät" . Vähän nolotti, mutta kyllä naurattikin. Kerroin tapahtuneesta päiväkodissa ja kyllä se sielläkin herätti hilpeyttä Mutta tämä ei siis todellakaan ollut noloimmat tilanteet top 10:ssä.
Just oli vessan siivous kesken ja siellä ei ollut pyyhkeitä kun olin juuri vienyt ne pesuun, ja pöydällä oli mun pikkuhousut ja mikä pahinta - käytetty pikkuhousunsuoja!!! Ne jäi kun olin just käynyt vaihtamassa vaatteita ja pikapesulla enkä kerennyt korjata niitä kun ovikello soi. Ja tietenkin hän meni vessaan..... !!!
Tätä asiaa olen hävennyt yli kaiken ja vieläkin korvia kuumottaa kun muistelen =o(((((((((
Jos olet tosissasi niin kyllä on mokailusi aika sanotaanko pientä minun silmissäni.
Mä oon mokannut elämässäni suuren suuni takia niin monesti, että kertoja en muista enkä edes pahinta. Pari kertaa olen kysynyt eri ihmisiltä, milloin vauva syntyy. Joo, arvatakkin saattaa, ettei mitään vauvaa ole ollut syntymässä. Ne oli todella noloja tilanteita, kun en yleensä sujuvasanaisena edes nolostukseltani keksinyt mitään selitystä tilanteessa.
mieheltäni suihin opiskelija-asuntolan telkkarihuoneessa. Vähän ajan kuluttua hiffattiin, että takanamme istuikin kaksi ulkomaalaista miesopiskelijaa. No me sitten päätettiinkin lähteä..
mä en kestä kun sitä koko porukalla katsotaan..
että tuollaisesta voi jopa nolostua???
mun ei sitten varmaan kannattaisi aamulla edes nousta sängystä ihmisten ilmoille mikäli tuollaisesta nolostuisin. Mä olen oikea mestari laukomaan sammakoita suustani...mutta onneksi olen tähän niin tottunut!
Viime viikolla näin entiset naapurit kaupassa. Ei oltu nähty pariin vuoteen. Moikattiin ja sit mä sanoin " meille kuuluu ihan hyvää" . Siis ne ei olleet edes kysyneet kuulumisia. Kyllähän se nolotti, mutta nauruksi meni.
Isoja en nyt tässä ala tunnustaa, mutta pikkumokien sarjassa:
Menin lähikauppaan vahingossa yöpuvussa
Hain lapsen kiireessä puistotädiltä toisessa jalassa aamutossu, toisessa kenkä
Menin töihin ja suoraan neukkariin palaveriin kaksi vaaleanpunaista papiljottia päässä
Teini-iässä menin kouluun pitkä talvitakki päällä ja huomasin naulakolla, että hame on jäänyt kotiin
laitoin huulipunaa liikevaloissa vauhdissa neuvolaan mennessä ja huomasin vasta sieltä autoon palatessani, että punat oli vähän pitkin poikien soikin...
Tapasin erään tärkeän henkilön työni puolesta ja sanoin kahdesti hänen nimensä väärin tyyliin Tarja Halonen = Halko Tolonen
jne. jne.
Näitähän riittää. Mutta mokaaminen kehittää tilannekomiikan tajua, joka on arjen suola!
16 vuotta sitten ekan poikaystävän kanssa oltiin sänkyhommissa kuin pienet puput, koko ajan hommissa. Ja meikäläinen on välillä aika äänekäs.
No, oltiin sitten tän poikaystävän kotona ja alotettiin taas hommat pojan huoneessa.. Meikäläinen sai aika kyytiä ja huomaamattani ääntelehdin aika äänekkäästi.. Vasta jälkeen päin tajusin, että seinät oli aika ohuet ja varmasti koko talo kuuli... HÄVETTÄÄ!!
Minusta ne eivät ole edes mokia.
Paljon nolompaa oli minusta kun kerran nuorempanan tanssitunnilla pieraisin niin että sali raikui ja kaverini vieressä pissi housuunsa kun alkoi minulle niin kovasti nauramaan. Siinä lammikon vieressä sitten kieriskelimme naurusta. Muita ei naurattanut.
ei sun kannata tuosta, ap, olla noloissasi. Ihan normaali ajatusvirhe! Tuollaisia käy varmaan kaikille. En minä edes enää huomaa, kun
esim hakiessa jonkun ostamani tavaran joltain myyjältä sanon hänelle lopuksi, että nähdään ja soitellaan :)!
Louise10:
ei sun kannata tuosta, ap, olla noloissasi. Ihan normaali ajatusvirhe! Tuollaisia käy varmaan kaikille. En minä edes enää huomaa, kun
esim hakiessa jonkun ostamani tavaran joltain myyjältä sanon hänelle lopuksi, että nähdään ja soitellaan :)!
Vierailija:
Minusta ne eivät ole edes mokia.Paljon nolompaa oli minusta kun kerran nuorempanan tanssitunnilla pieraisin niin että sali raikui ja kaverini vieressä pissi housuunsa kun alkoi minulle niin kovasti nauramaan. Siinä lammikon vieressä sitten kieriskelimme naurusta. Muita ei naurattanut.
.. olin radalla ja erehdyin juomaan " pari" vodkapaukkua liikaa ja sitten oksentelin baarin vessassa.. Toisaalta itse en muista illasta kuin pätkiä, joten siinä mielessä hyvä.. :-(
Vierailija:
Menin töihin ja suoraan neukkariin palaveriin kaksi vaaleanpunaista papiljottia päässä
Teini-iässä menin kouluun pitkä talvitakki päällä ja huomasin naulakolla, että hame on jäänyt kotiin
Hyviä on sulle sattunut! :-) Tuollasten takia mä katon aina peiliin ennen kun lähen ja vielä, että varmasti on housut jalassa ja paita päällä. :-)
Mä olen myös hiipparoinut päiväkodista kotiin, niillä sinisillä muovihässäköillä.
Viime talvena, onnekseni jo kotipihassa huomasin että mulla on toisessa jalassa lenkkari ja toisessa talvikenkä.
Kaupassa yritin olla ovela ja huomaamatta taputtaa miestäni pyllylle, vaaterekkien välissä. Taputinkin, valitettavasti kyseessä ei ollut oma mieheni, vaan täysin tuntematon. En sanonut mitään, jatkoin vaan matkaani, hävetti niin.
Sitten puhuin päiväkodin kasvatuskeskustelussa " meidän perseestä" , kun piti puhua perheestä.
Tässä oli jotain pientä ja harmitonta, mutta isompiakin mokailuja on tullut tehtyä.
*woimia*
ap: