Miehen vauvakuume ahdistaa!!

Lapsi oli heti tervetullut ja syntyikin 9 kk häistä. Tämän jälkeen olemme saaneet vielä 2 lasta lisää. Minusta on ollut ihanaa kun mies on ollut niin lapsirakas ja innoissaan mukana odotuksissa. Kun nykyään tuntuu olevan paljon sellaista että nainen itkee kun mies ei halua lasta, niin olisit ap onnellinen :).

vuoden asutte yhdessä ja jos kaikki toimiii, alatte yrittämään lasta.



Selvät säännöt ja sitä ennen ei lapsesta keskustella. Reilu peli.

ja minulla on jo ennestään yksi lapsi. Ehkä senkään takia en tunne niin suurta kiirettä tässä asiassa... Mutta mies alkoi puhua lapsista jo parin kuukauden seurustelun jälkeen, ja tuli vain sellainen olo, että yrittääkö hän jotenkin jatkaa minun kanssani sitä, mikä exän kanssa ei onnistunut :( Itsekin haluan kyllä lisää lapsia muutaman vuoden sisällä, ei se siitä ole kiinni... mutta emme vielä asu yhdessä ja haluaisin katsoa, että homma todella toimii...

Pidä kiinni ajatuksestasi katsoa ensin ja harkita. Ihan kuin mies vaan kuumeisesti haluaisi lapsen, se olisi pääasia ja muut sivuseikkoja. Varmistu, että mies tosiaan haluaa lapsen SINUN kanssasi, eikä ole vain kyse kiireestä johon käypi kuka vaan nainen... t:" mä halusin sulta vain lapsen" -vaimo

tekoa olisi saada yhteiselämä rullamaan kun ette edes yhdessä asu. Josko mies rauhoittuisi jos sopisitten päivän milloin voitte lapsen teon aloittaa jos elämänne menee hyvin yhteen. Me tehtiin niin aikanaan kun minulla oli kamala vauvakuume jo seurustelun alkuvaiheissa. Päätettiin että sen vuoden tammikuussa kun valmistutaan voidaan yrittäminen aloittaa ja kun tämän tiesin ei minun tarvinnut asiasta sitten enää miehelle jauhaa ja hän oli hyvin tyytyväinen näihin kahteen vuoteen jotka sitten saatoimme jakaa keskenämme ilman että minun olisi tarvinnut jatkuvasti varmistella että onko se mies sitten samaa mieltä siitä lastenteosta ja koska olisi sopiva aika jne. Ja mies tosiaan pysyi sovitussa eli lasta alettiin sovittuna aikana yrittämään.

tuo aikataulusta keskusteleminen saattaisi ollakin hyvä idea. Saisin sitten olla rauhassa ja katsoa tätä asiaa jonkin aikaa... Olen lähes 100 % varma että tulen kyllä niitä lapsiakin hankkimaan tämän miehen kanssa, mutta nyt pitäisi vain hetkeksi rauhoittua ja saada muut jutut ensin kuntoon... ettei käy niin, että alkaa ahdistaa liikaa ja koko homma menee sen takia pilalle. (AP)

että niin hänkin haluaa ja että haluaa monta ja tykkää kamalasti lapsista. Totuus olikin sitten karu kun jo asuttiin yhdessä ja aloin puhua lapsen hankinnasta niin mies ei ollut yhtään innostunut. Lopulta suostui lapseen ja myönnän että painosti miestä aika lailla niin että lopulta saatiin vielä kaksi. Tämän jälkeen mies ilmoitti että ei ehdottomasti enää sillä hän ei olisi noita kahtakaan olisi halunnut että inhoaa vauvoja ja niiden hoitoa ja suostui vain jotta en jättäisi häntä. Kun kysyin ihan lamaantuneena että miksi sitten silloin seurustelun alussa kehui tykkäävänsä vauvoista ja haluavansa myös monta (itse puhuin aina neljästä tai useammasta) niin mies sanoi että kaikkihan tuossa vaiheessa valehtelevat jotta se ihastuksen kohte jäisi kunnolla koukkuun. Musta oli ihan hirveetä että näin tärkeästä asiasta oltiin lopulta niin erimieltä sillä luulin oikeesti että mies asioista samaa mieltä kanssani varsinkin kun hän vielä työkseenkin on lasten kanssa. Tunnen nykyään itseni huijatkusi ja petetyksi kun jouduin iehen valheiden takia luopumaan omista toiveista ja unelmistani. Koen että minun elämällä ei ole enää mitään merkitystä. Onneksi on edes nuo kolme lasta joka toki on paljon kun ei kaikilla ole sitäkään. Mies taas sanoi että on joutunut omista uunelmistaan luopumaan kun on nuo kolme lasta. Hän kun olisi halunnut elää minun kanssa kahdestaa, matkustella ja pitää hauskaa mikä ei nyt sitten enää onnistukkaan. Mutta siis pointtina on se että kannattaa miehen kanssa vakavasti ja rehellisesti jutella siitä mitä toivoo yhdessäololta ja tulevaisuudelta että ei synny tällaista katkeruutta kun minulla vain sen takia että kumpikin ei ollut oikeesti samoilla linjoilla vaan toinen luuli ihan muuta kuin mitä toinen halusi. Itse muuten olisin lopettanut seurustelun miehni kanssa silloin jo alussa jos olisin tiennyt että hän ei isoa perhettä haluakkaan. Olin valmis kyllä odottamaan mutta olisin halunnut että asiassa olisi oltu muuten rehellisiä ja minulle seurustelun jatkaminen olisi valitettavasti tyssännyt tähän lapsikysymykseen. Muuten luovuin aika paljosta miehen takia kuten " eläintarhastani" .