Raivostuttaa, kun mies ei osaa elää nuukasti!

Joskus kalliita juustoja ja punkkua ja leikkeleitä.



Ei aina kuitenkaan, onneksi tykkään edamista ja ruisleivästä myös.



Mutta nuukailu elämäntapana - ei kiitos.

Olen esittänyt monia säästökeinoja, mutta vastaus on aina sama; ei noin pienellä summalla ole mitään merkitystä. Eipä kai yhdellä kympillä, mutta kun kohteita on useita, jopa alkaa tuntua. On turhauttavaa, kun itse haalii satasen kokoon kirppiksellä, toinen on sillä välin lotonnut ja käynyt Alkossa ja kenties ostanut tytölle pari dvd:tä, " kun se halus" . Voi helvetti!

Nuukuus on järkevyyttä, massakulutus mennyt mainonnan takia suureksi. No siihenhän auttaa " poistamalla" televisiosta maikkarin kanavat.



Ei tule eteen koko ajan, tollasta mä olen aina halunnut, käyttää kerran ja paiskaa " käytetään" myöhemmin laatikkoon, mikä täyttyy yllättävänkin nopeasti, sit kirppikselle myymään ja ostamaan taas kauppaan uusia..



Teko tavalla ei merkitystä, kunhan saa hienon ja halvalla...ei ei..



Järkeä kulutukseen: ei mailma kestä tällä kulutuksella.



:omituinen höpöttäjä:

Kun kaikki rahat on käytetty, niin sinulla on vielä tuo hätävara. Tai jos rahat riittävät seuraavaan tiliin asti, niin saat säästettyä sen piilotetun rahan ja sinulla on ensi kuuksi enemmän hätävararahaa.

Laskuja on tasiasesti aina jokunen rästissä. Harvemmin ennen eräpäivää tulee laskuja maksettua. Meillä siis todella ei olisi varaa tuhlata yhtään euroa!!



Kuten 4 kirjoitti, nykyajan meno on kulutusta suosivaa. Vielä 70-luvulla oli kai käsittääkseni muodikastakin nuukailla ja elää taloudellisesti. Mihin se on oikein kadonnut? Nykyään pitää vain kuluttaa, kuluttaa, kuluttaa.





Minä haluaisin jo ekologisuudenkin vuoksi elää nuukemmin, ei pelkästään taloudellisten juttujen vuoksi. No, ehkä saan pikkuhiljaa miehen opetettua uusille tavoille, kun sinnikäästi jaksan katsoa mulkoilua puuropäivinä jne.



Siitä kyllä miehelle kiitos, että ei ostele ihan milein määrin tavaroita ilman keskustelua. Esim. vaatteita tai mitään 50 euroa kalliimpaa ei osta keskustelematta kanssani. Että ei onneksi ihan pohjista tarvitse lähteä kouluttamaan ;)



ap

Rahat ovat todella vähissä ja mies sen kun ostelee kaikkea, mitä mieli tekee. Ruoasta ei sentään valita, vaan tyytyy siihen, mitä minä kaappiin tuon. (minä siis hoidan ruokaostokset) Kaaoksessa olisi taloutemme ilman minun säästäväisyyttäni.



Tahtoo vain mennä hermot, kun itse on ilman haluamaansa ja toinen sen kuin vinguttaa visaa... Ostaisi edes rahalla, mutta kun ne ovat aina loppu. :(

Raivostuttaa itse olla säästeliäästi...miksi sen pitäisi olla vain minä, joka kärsii?! Onhan se tavallaan kärsimistä, kun jostain nuukailee. Kun toinen vielä elää ihan eri tavalla...kyllä harmittaa. Tuntuu ihan turhalta. Jos taas itse lopettaa säästeliäsiyyden, on entistä kamalampi olo, kun sitten on kaksi, jotka elää yli varojensa!





ap

Tai vaikkapa koko kuun ruokarahat suoraan s-tilille. Mieskin huomaisi ettei tuhlattavaksi asti kerta kaikkiaan ole, kun tili huutaa tyhjyyttään heti palkan maksun ja laskujen jälkeen.

Tuo ei toimi meillä niin hyvin kuin säännöllisten tulojen taloudessa. Mieheni tulot vaihtelevat ja tippuvat tilille kuukauden aikana milloin sattuu.



Täytyy kai koettaa ottaa keskustelu taas kerran aiheesta ja yrittää taivutella miestä ymmärtämään jutun juoni.





ap

Miehellä ei sitten olisi laskujen jälkeen rahaa mitä tuhlata vaan sinä päättäisit kaikista ostoksista?

Kun rahat loppuu niin sitten ostelee visalla ja minä maksan laskut kun ukolla ei ole rahaa. Minullakin vain sen takia että elän niin pihisti. Uudet silmälasitkin olisi pitänyt ostaa jo ajat sitten mutta vanhoilla mennään.

Kylmästi teette niin, että jaatte laskut niin, että sinun laskusi tulevat sinun nimellä ja miehen laskut miehen nimellä. Näin sitten, jos mies jättää maksamatta laskunsa niin hän itse kärsii siitä. Toiset eivät opi kuin kovan käden kautta eli sillä, kun perintätoimisto tulee mukaan kuvioon. Ei ole oikein, että puolison pitää paimentaa toisen rahankäyttöä ja pelastaa, kun ei rahaa olekaan, kun se on humputettu.

Ehdottaisinkin, että lykkäät vastedes ainakin kaikki laskusi miehellesi, jos puheet järkevästä rahankäytöstä eivät muuten tehoa.



Meillä ukolla on selvästi suuremmat tulot kuin minulla. Vaikka ukko osaa hoitaa raha-asiansa hyvin, on hänen hommansa maksaa kaikki laskut, myös minun. Ruokalasku sen sijaan puolitetaan, riippuen molempien käyttövaroista.



Näillä järjestelyillä säästän itse melko säännöllisesti n. 100¿/kk jotka tosin ovat tähän mennessä palaneet aina, kun mies on ollut lomautettuna.



Lisäksi edellä jo ehdotettiin s-tiliä jossa taitaa olla hyvä korko. Muita hyviä sukanvarsipaikkoja on esim. oman pankin toinen käyttötili, korko ei ole hyvä, mutta rahat voi siirtää tarvittaessa omalle varsinaiselle tilille heti.



Lisäksi jos perheessä on lapsia, mielellään niin pieni ettei vielä hoida omia raha-asioitaan niin hänelle voi avata tilin, johon käyttöoikeutta ei anneta miehelle.



Oman lapsen tili on meillä sellainen paikka, johon on säännöllisesti talletettu isompia lastentarpeita kuten pyörää varten pieniä summia, mutta koskaan sieltä ei ole kehdattu nostaa rahaa, ei edes silloin kun esikoinen (2,5v) sen ekan pyöränsä sai. Meillä se on sellainen sukanvarsi jonne ei ilkeä mennä ennenkuin kaikki muut sukat on myllätty laatikosta viiteen kertaan. ;)



Tsemppiä ja jaksamisia raha-asioiden hoidossa. Oma isäni on oikea tuhlareiden tuhlari, niin voin kuvitella miten raskas taakka tiukka talous voi olla.

Rahaa ei todellakaan opiskelija/osa-aikaistyö-lapsiperheessä ole liiaksi. Ainoa syy, minkä takia laskut ollaan saatu maksettua näihin asti on se, että kun mies alkoi opiskelemaan, niin myytiin toinen auto pois, rahat menivät säästötilille ja niihin ei pitänyt koskea missään tapauksessa, ettei sitten taas tarvitse ottaa rutosti lainaa kun joudumme kuitenkin ostamaan toisen auton taas jonkin ajan päästä. Mutta meidän itse tuloillamme talous menee miinukselle joka ainoa kuukausi. Minä pystyisin nuukailemaan vaikkei se perusluonteeni mukaista olekaan, mutta koska kaikkea ei voi saada (opinnot/aikaa lapselle vain osa-aikatyötä tekemällä) niin kestän tilannetta kyllä muutaman vuoden. Mies teoriassa sanoo aivan samat jutut, ja sanoi kun alkoi opiskelemaan, mutta käytännössä tilanne on aivan eri. Hän elää just samalla tavalla kuin ennenkin, eikä voi käsittää, että rahaa pitäisi jostain syystä säästää. Laitan sen sen piikkiin, että hän on lapsena saanut aina kaiken ja tosi helpolla kotoaan, en usko että hänen on koskaan tarvinnut varsinaisesti miettiä rahankäyttöään. Tilanne on tosi ärsyttävä.

Miehellä epäsäännölliset tulot. Itse säästän, mutta mies tietää tästä tilistä. Pahan paikan tullen otetaan säästötilitäni rahaa. Kohta vaan pelkään, ettei siellä ole enää mitään, kun sitä käytetään hätävarana. Olen halunnut säästää matkustelua yms. varten. Mies perustelee, etteivät rahat riitä, koska laitan tuolle säätötilille. Olen kuitenkin 100 % varma, että jos en laittaisi rahaa tuonne, niin sitä ei olisi missään, vaan se olisi mennyt taivaan tuuliin. Kokemusta on...

Millä tommosen ukkelin saa kuriin? Luottokortti pitää kuulemma olla, kun on epäsäännölliset tulot tai jos sattuu esim. autolle jotain tien päällä ja on pakko korjauttaa se tms.

Esimerkkinä vaikkapa se, että äijän mielestä pitää lämmittää vettä pelkästään yösähköllä (että SÄÄSTETÄÄN se muutama naurettava sentti...), ja tästä taas seuraa se, että minä ja 3-vuotias lapsi ollaan jatkuvasti pahassa räkätaudissa, kun iltaan asti ei riitä lämmintä vettä ja peseydytään sitten äijän nuukuuden takia jääkylmissä vesissä (meillä boilerilämmitys).



Eikä äijän kusipäisyyteen mikään puhe auta, olen yrittänyt turhaan vedota järkeen (jota sillä ei selvästikään ole) ja yrittänyt rautalangasta suunnilleen vääntää, että ne säästökohtet pitäisi olla järkeviä, eikä ainakaan mitään terveyttä vaarantavia, mutta kun ei... Äijälle ne pikkupennit ovat niiiin paljon tärkeämpiä...



Voit ap tulla korjaamaan paskaäijäni täältä hoteisiisi ihan suosiolla. Mä olisin vaan helpottunut... Uneksin aina normaalista miehestä, joka antaisi perheensä käydä päivittäin esim. suihkussä (ilman armotonta jäkätystä) ja saunassakin noin 2 krt/viikko. Tuollaiset unelmat mulla on (tuttavillani tuollainen on arkipäivää...).