Lue keskustelun säännöt.
Mies haukku mua " hulluksi ämmäksi" :(
13.10.2006 |
Meillä menee hyvin; mies on aina töissä ja mä omissani, hoidan kodin ja lapset. Ei puhuta, siis mitää syvällistä, oikeesti. En tiedä edes mikä on mieheni lempiväri, tai haave tai paras lapsuusmuisto tai onko seurustellu ennen mua (olen kuullut, että on, mutta mieheni ei ole sitä kertonut). (Anoppi on jotain lapsuudesta kertonut.)
Aina -aina- jos tulee tilanne, että olen eri mieltä tai kysyn tai puhun " vaikeista asioista" , niin mieheni hermostuu. Nytkin kysyin jostain asiasta, että " onko hän varma" , niin hän muuttui silmänräpäyksessä naureskellen asiasta kertovasta miehestä mieheksi, jonka silmät oikein lietsoi vihaa, että saatanan hullu ämmä, epäileksä... Mä pillahdin itkuun, etten mä tarkottanu tuollalailla (niin ku en tarkottanu!), mutta älä puhu mulle tuolla äänensävyllä. Sehän julmistu, että ÄLÄ S Ä puhu mulle noin...
Meillä molemmilla lienee 70-lukulainen sotilaallinen kasvatus (vanhemmat määrää, piste. Ei ole ikään kuin houkuteltu lapsi tajuamaan ja haluamaan vanhempien tarkoittamia asioita, vaan on vitsojen avulla osoitettu, että asia on näin, piste) ja kasvun ja nuoruuden varrella jotain traumoja.
Mitä mä teen?
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rasittavaahan se on, mutta minkäs sille mahtaa. Ei mitään. Eikä se itsekään voi itselleen mitään. Ennen mäkin pillahdin aina itkuun, mutta nyt mä koitan ottaa huumorilla tai edes tyynesti sanoen: mietippä nyt onko tämä aihe tuollasen raivarin arvoinen. Olisko nyt tullut kärpäsestä härkänen. Ymmärtäisin tuon reaktion jos olisin pettänyt sua tai jotain, mutta en ymmärrä kun et löydä kännykkääsi. Tms. Joskus hän tajuaa itsekin kuinka mitättömästä asiasta raivoistui.
Voimia!
Lisäpahalta tuntuu, että nytkin sanoi vielä, että kukahan tämänkin taas aloitti-sä! Mä menin " epäileen" , niinpä...
Millaisten miesten kanssa te oikeen ootte????