Miten kotiäidit voivat tehdä kotityöt siinä sivussa päivän aikana?
Minä en ole tätä koskaan käsittänyt. Oletteko te kaikki päivät vaan kotona? Olimme syyslomaviikon aika pitkälti kotona lasten kanssa ja huomasin, että olisin saanut kaikki kotityöt hyvin tehtyä päivän aikana. Tavallisena arkena ei toivoakaan. Meillä on aina menoa johonkin. On kerhoihin ja muskariin kuskausta, usein kävellenkin, jolloin aikaa kuluu vaikka kuinka kauan. Kaupassa en pääsääntöisesti käy päivällä lasten kanssa, mutta joskus täytyy jotain käydä ostamassa. Sitten on nämä neuvolat, hammashoitajat, opettajien juttutuokiot, avoimet ovet jossakin, puheterapeutit, kavereiden syntäreille lahjojen ostamiset, kavereille kuskaamiset, mitä nyt milloinkin tulee ylimääräistä viikkoon. Niin ja omiin menoihin, lääkäreihin, kampaajiin ja muihin kuluu aikaa ja kotityöt kerääntyvät. Lisäksi lapset sairastavat ja jos vaikka kaikki lapset oksentavat muutaman päivän, on meillä koko elämä ihan mullin mallin ja pyykinpesuun ja muuhun menee taas usempi päivä.
Kommentit (17)
Meillä kolme lasta, kahdella isolla harrastuksia 1-3 krt vko. Sitten on nuo sun mainitsemat harvemmin olevat jutut. Kuopuksella muskari. Kaupassa käyn pari kertaa viikossa. Ehdin hyvin pestä pyykkiä päivittäin, tehdä ruuat, siivota (sis imurointi jne). Eihän noihin kaupassa käynteihin ja harrastuksiin joka päivä mee montaa tuntia, pyykkikoneen laittamiseen menee 5 min, ripustukseen 15 min. jne.
mene kuin muutama tunti päivässä - muun ajan voi tehdä muuta. Pyykkikoneen ehtii usein käyttää aamulla ennen liikenteeseen lähtöä, tai sitten laittaa sen päälle heti kotiin tultua, jolloin pyykit saa ripustettua ennen seuraavaa lähtöä. Imurointi pari kertaa viikossa onnistuu vaikka samalla kun ruoka kypsyy uunissa, samoin pölyjen pyyhkiminen eikä näitä tarvii tehdä samana päivänä suinkaan.
Kaupat, neuvolat, kerhoon viemiset voi yrittää yhdistää, ettei tarvii monta reissua tehdä niiden takia. Mä esim. varasin kuopuksen enuvolan usein esikoisen kerhon ajaksi ja kävin samalla reissulla myös kaupassa. Sitten oli koko iltapäivä aikaa tehdä kotosalla mitä tarvii.
Organisointia, organisointia, hyvä nainen.
Sanoit että lomalla onnistui hyvin kotitöiden teko vaikka tavallisena arkena ei ehdikään. No, meille se on sitä ainaista " lomaa" . Kaksi vaippaikäistä kun on niin ei todellakaan ole ne kotityöt ekana mielessä aamulla kun herään =D
Lapset hoidetaan, puetaan, syötetään, kuivitetaan, leikitetään,päiväunitellaan (tällä hetkellä molemma eri rytmeissä, argh) ja kotityöt tehdään siinä sivussa. Pääasiassa olen joinain päivinä erotuomarina ipanoiden välillä ja korjailen jälkiä ja vaihdan vaippoja...
mutta ei käydä koskaan missään. meillä ei ole autoa käytössä eikä linja-autot kulje. kauppaan matkaa 7km että aikaa kyllä kotitöihin riittää.
kodin siisteys on sivuseikka, mä kyl tykkään et on siistiä, mutta silti tärkeintä on lasten kanssa touhailu: ulkoilu, piirtely, lukeminen.. ja teen paljon ruokaa ja leivon.
tiedän kyllä äitejä, jotka eivät " ehdi" ulkoilemaan lastensa kanssa, koska se 75 neliön kämppä vie kaiken ajan. koko ajan pitää siivota ja rätti kädessä kulkevat lastensa perässä.
sit he vielä ihmettelevät kun lapset hyppii seinille eivätkä nuku ajoissa illalla.. ulkoilla pitää joka päivä!!
Mun lapset tarvitsevat äidin/isän seuraa ihan aina, eivät leiki ollenkaan yksin tai keskenään (3,5 ja 1,5 v). Voin valita, teenkö yhdessä heidän kanssaan kotihommat (jolloin hommat tehdään tosi hitaasti) vai jätänkö osan kotitöistä tekemättä ja teen vaan minimin hutaisten, että ehdin leikkimään lasten kanssa. Teen milloin mitenkin, lapset on tyytyväisiä sekä leikkiessään että kotitöitä tehdessään, kunhan saavat olla mun kanssa.
Muutama tunti ollaan pois kotoa päivässä, muutama tunti jää sitten jaettavaksi leikin ja kotihommien kesken kuinka itse haluan.
Normaali päivämme menee kutakuinkin näin:
- herätys, aamupesut ja aamupala lapsille. tyhjennän tiskikoneen ja sen jälkeen syön itse ja luen hesarin.
- ulos tai kerhoon
- kotiin syömään
- pesukone päälle, ehkä imurointia ja muuta järjestelyä, pölyjen pyyhintää tms.
- lapset nukkumaan ja äiti koneelle :)
- lasten herättyä välipala ja touhuilua, isompi kerää yleensä lelut tässä vaiheessa, piirtää, lapset leikkivät yhdessä tms. joskus imuroin tässä välissä jos en ole aiemmin ehtinyt
- ruuan laittoa ja noin 17 aikaan syömään
- loppuilta perheen yhteistä vapaa-aikaa
- illalla vielä lelujen kerääminen ja tiskikone päälle
Tiskikone pyörii joka päivä, pyykinpesukone ei ihan joka päivä. Imurointi noin 2 kertaa viikossa, moppaus tarpeen mukaan.
Järjestelyä usemman kerran päivässä. Lapset siivoavat itse lelut 1-2- kertaa päivässä.
Mietipäs vähän työssäkäyviä äitejä ja varsinkin yksinhuoltajia. On päivätyö (ei siis päivän aikana mitään mahkuja tehdä kotitöitä), ne ihan samat hammaslääkärit, neuvolat, juoksevien asioiden hoito jne (ja kun olet työstä tai opinnoista tämän ajan pois päivällä, joudut usein tekemään työt sitten sisään jossain muussa välissä) ja edelleen on ne ihan samat kotityöt pyykkeineen ja ruuanlaittoineen...
Itse olin monta vuotta yh - ja siis tosiaan yh; ei niitä vapaita iltoja tai viikonloppuja, sillä ei myöskään etävanhempaa. Pari vuotta olin kotona lapsen kanssa, sittemmin töissä ja koulussa samaan aikaan...Ja pakkohan ne kotityöt on ollut tehdä kuitenkin, samoin kun ne neuvolat, ruokakaupat ym. juosta. Ne sitten vaan tehdään.
Lapsen voi ensinnäkin ottaa mukaan kotitöihin. Omasta lapsestani oli ainakin taaperona ihan yhtä hauska tyhjentää äidin kanssa tiskikonetta kuin tehdä palapeliä. Tärkeäähän on se yhdessä touhuaminen. Ja nukkuuhan lapset päiväunia, he menevät aiemmin nukkumaan kuin vanhemmat, voivat jonkin aikaa päivittäin leikkiä aina itsekseenkin jne.
En minä oikein tiedä missä välissä niitä kotitöitä olen tehnyt...Oikeastaan vähän joka välissä...Vapaa-aikaa ei moneen vuoteen kyllä sitten oikein ollutkaan. Jos halusin esim. juoruta puhelimessa ystäväni kanssa, tein senkin aina samalla kun esim. ripustin pyykkiä tai pyyhin pölyjä lapsen nukkuessa päikkäreitä. En siis koskaan esim. istunut alas soittamaan kaverille.
ruokaakin laitetaan aika paljon vähemmän, kun lounas, välipala ja usein aamupalakin syödään muualla kuin kotona.
Vierailija:
edelleen on ne ihan samat kotityöt pyykkeineen ja ruuanlaittoineen...
.
Joku valitteli, että lapset ei osaa olla itekseen. Miksi ette ota lapsia mukaan? Ei kotityöt oo silloin välttämättä yhtään sen hitaampia. Meillä melkein 2-vuotias täyttää pyykinpesukoneen sujuvasti ja sillä aikaa ehdin itse vaikka tyhjentää astianpesukoneen. Kun imuroin, lapsesta se on suurin huvi kun saa vain katsoa hurisevaa laitetta. Pölyt pyyhitään yhdessä ja lapsi siivoaa itse huoneensa (siis kerää lelut omiin laatikoihin) ja yhdessä kerätään lelut muualta. Meillä ei tosin ole kauheasti menoja päivisin, joten ehditään rauhassa tehdä töitä. Silti ulkoillaan joka päivä ja leikitään muutakin kuin siivoamista:) Minusta kotityöt kuuluu kaikille, myös lapsille, joista se on usein kivempaa kuin millään hienolla lelulla leikkiminen!
Meillä kulkee lapset ja lasten kaverit, eteinen on kuin hävityksen kauhistus, vaikka imuroin ja järjestän sen joka päivä. Jos teen ruokaa, 1-vuotias " auttaa" minua viisi minuuttia, sen jälkeen kiipeilee pöydille, kiskoo milloin mitäkin taroita mistäkin. Isommat tarvitsevat koko ajan apua kaikessa mahdollisessa. Olen onnellinen aina kun saan sen ruuan tehtyä. Imurointi, kun " odotan" ruuan kypsymistä, on jo ihan mahdotonta. Ensin pitää järjestää kaikki lasten levittämät tavarat ja 1-vuotias aloittaa sitten jo uudelleen niiden levittämisen.
En ole todellakaan kykenemätön organisoimaan asioita, teen montaa asiaa kerralla, eikä kotimmekaan nyt mikään sikolätti ole. Ihmettelen vaan äitejä, jotka päivän aikana tekevät kaiken tuosta vaan, ilman ongelman häivää. Kyllä minäkin sen ymmärrän, jos kotitöitä tehdään myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta kun täälläkin äidit hehkuttavat tätä iänikuista " teen kaikki kotityöt päivän aikana, niin voimme iltaisin ja viikonloppuisin vain levätä" . Miten ihmeessä te lepäätte pienten lasten kanssa. Koko ajanhan lapset tarvitsevat ruokaa ja sekoittavat paikkoja. Ei meille ainakaan ole siistiä kuin sen hetken kun siivotaan.
Kyse on varmaan siitä, kuinka monta ja minkä ikäistä lasta on, millainen asunto on ja ennenkaikkea elämäntavasta, minkä kokee elämässä tärkeäksi. Joskus tuntuu, että ihminen joka ei ole päässyt koskaan millään pätëmään, pääsee kerrankin mainostamaan itseään täydellisenä kodinhoitajana (tuosta vaan vasemmalla kädellä).
Ja se, että joiltain se onnistuu, ei tarkoita sitä, että niillä taidoilla kehutaan muille. Itse hoidan kodin ja meillä on aina sen verran siistiä, että yllätysvieraat ovat tervetulleita. En kuitenkaan kehuskele sillä. Omasta mielestäni se nyt vain kuuluu hyvään elämään, että koti on siisti.
Ja kyllä meilläkin lapset häiritsevät siivousta usein parhaansa mukaan.
Sen vuoksi keksin heille sillä aikaa jotain muuta tehtävää. 3-v on auttanut sujuvasti jo varmaan 1,5 vuotta tiskikoneen tyhjennyksessä ja pyykin pesussa. 1-vuotias aloittelee näitä hommia. Kun imuroin, annan lapsille pölyhuiskat tai lelujen keräämisen tehtäväksi.
Joskus annan lasten " imuroida" keskenään hetken, niin saan tehtyä jotain muuta.
Ruuanlaitto onnistuu kohtuullisesti, kun antaa lapsille astioita, joilla leikkiä. 3-vuotias auttaa joskus ihan oikeastikin ruuanlaitossa. Jos mikään ei auta, annan lapsille vaikka pienet leipäpalat ja saan heidät hetkeksi häiritsemästä.
t. olikohan 9
juu ja auttavat ja kavererita käy. Mutta alakerrassa meillä ei ole kuin yksi lelukori eli jos sen kaatavat niin kaatavat. Muuten piirtelevät, " soittavat" pianoa ja tekevät jotain puuharatojaan... Ei meillä voi sellasta ihan järjestystä pitää kauaam enkä ota painetta siitä.
Mitä tulee kavereihin ja naapureihin niin kengät jättävät aina ovensuuhun, sitten leikkivät useimmiten lastenhuoneissa.
Iso talo, kaksi lasta ja koira. Koko ajan suihkin siinä samalla, aamulla yleensä kyllä noin tunnin itsekseni ennen kuin lapset heräävät. Mutta muuten siis täytän pesukonetta samalla kun puen lapsia ja etsin kenkiä jne.
Olen aina ollut kauniisti sanottuna " renessanssi-ihminen" eli tehnyt miljoonaa asiaa yhtä aikaa. Kouluaikoina yleensä kudoin, luin läksyjä, juttelin puhelimessa, söin ja katsoin telkkaria yhtä aikaa. Se on tosi tehokasta ja siitä voi kehittää suorastaan taiteen lajin!
Meillä nimittäin äidin hommiin kuuluu (muiden hommien lisäksi) käydä vähän väliä laittamassa ulko-ovi kiinni ja potkimassa kenkiä sivummalle eteisessä. :D
Miten lapset voivatkin olla niin umpiluupäitä, ettei se ovi mene automaattisesti kiinni.
Meidän tilanne: äiti kotona, lapset 8kk ja 2v, isi pitkää päivää töissä.
Aamulla herään kun ensimmäinen lapsi herää. Syödään aamupalaa ja samalla järjestelen keittiötä ja tarkistan että kämppä on kunnossa (ei mitään rikkimenevää lasten ulottuvilla, tilaa lattioilla kulkea jne). Aamupalan jälkeen hetki vapaata leikkiä yhdessä ja sitten lähdetään ulos/kerhoon.
Kotiin tullessa lämmitämme mikrossa edellisenä päivänä laitetun ruoan ja astiat huuhdotaan käytön jälkeen tiskipöydälle odottamaan tiskausta.
Jos on pyykkäämisen tarvetta, laitetaan pyykit koneeseen.
Päiväunien aikaan minä ripustan pyykit, siivoan eteisen, huolehdin kuraiset vaatteet kuivumaan, tarkistan jääkaapin sisällön ja teen ostoslistan, lajittelen edellispäivän pyykit paikoilleen, luen lehtiä ja vietän vapaa-aikaa. Tarkistan myös taas että kämppä on kunnossa.
Päiväunien jälkeen välipala, sitten mennään ulos jos sää sallii. Kun isi tulee kotiin, laitetaan ruoka ja syödään (jos isi tulee myöhään, niin me syömme mikrovalmiin ruoan). Sitten yhdessä käydään kaupassa tai iltakävelyllä, tiskataan (kaksivuotias tykkää läträtä toisessa altaassa sillä aikaa kun minä tiskaan) ja mies laittaa ruokaa seuraavalle päivälle.
Meillä on lista jossa määritellään mitkä asiat tulee olla hoidettu että kämppä olisi kunnossa. Mm. keittiön tasoilla ei saa olla mitään ylimääräistä, vessan lattialla ei saa olla mitään (tuppaavat käytetyt kestovaipat kerääntymään sinne..), likaisia vaatteita ei saa lojua muualla kuin pyykkikorissa jne.
Kun tuo tullessaan ja vie mennessään, toimii homma aika hyvin. Perjantaina illalla sitten meillä pestään lattiat tarpeen mukaan ja siivotaan muutenkin, jos on tullut tahroja viikolla, niin tottakai pyyhitään heti pois. Viikonloppuna pyykätään lakanat jne.
Sama tietysti lounaan/välipalan jälkeen.
Pyykkikoneen napsauttaa päälle missä välissä vaan, siihen ei minuuttia kauempaa mene, kuten ei siihen pyykkien kuivumaan ripusteluunkaan.
Illalla ei mennä nukkumaan ennenkuin lelut kerätty, tiskit laitettu ja muutenkin tavarat suurinpiirtein paikallaan. Kaikki hoituu huomaamatta oikeastaan siinä sivussa. Isompia siivouksia sitten tehdään niin, että ne ovat oma " ohjelmanumeronsa" tai koko perheen voimin viikonloppuna/pe-iltana.