Pelkään sairastuvani aivohalvaukseen :(((
Pelkään jatkuvasti jotain tautia ja nyt vuorossa aivohalvaus... Tämä on ihan kauheaa. Miksi en voi olla päivääkään pelkäämättä mitään.
Kommentit (14)
Aivohalvauskaan ei ole maailmanloppu. Senkin jälkeen voi elää nautittavaa elämää!
Vierailija:
Aivohalvauskaan ei ole maailmanloppu. Senkin jälkeen voi elää nautittavaa elämää!
En todellakaan tiedä voinko enää toimia tässä ammatissa. Törmään töissä päivittäin erilaisiin sairauksiin ja sitten alan pelkäämään.. Tämä on ihan kamalaa..
Ja hoitoon hakeutuminenkin (julkiselle puolelle) tuntuu mahdottomalta, koska olen pieneltä paikkakunnalta ja sitten asiani olisi työkavereideni tiedossa. Yksityiseen ei ole varaa.
ap
Nytkin pelkään eri sairauksia. Olen ihan normaali täysjärkinen ihminen mielestäni, mutta nää luulosairaukset on raivostuttavia:(
Ja kuten joku muukin kirjoitti, syy oli vain paniikkihäiriö ja jonkinlainen ahdistuneisuushäiriökin varmasti. Googleta nuo " taudit" , huomaat ehkä oireidesi olevan sitä. Mä sain lääkityksen ja reilu kuukausi meni kun elämä alkoi todella helpottaan. Nyt en ole syönyt lääkkeitä raskauden/imetyksen vuoksi, ja oireet alkaa palaileen. Todella luulen sairastavani vaikka mitä jne.
Hae hyvä ihminen apua, tiedän miten ahdistavaa tuollainen elämä on!
Olen muutaman vuoden sisällä käynyt vatsa- ja suolistotähystyksissä, mammografiassa ja rintojen ultrassa, poistattamassa ja tutkituttamassa luomia, muun muassa. Seuraavaksi on vuorossa sydäntutkimukset.
Miten te, jotka olette tästä kauheudesta eroon päässeet, olette asian lääkärille esittäneet? Oletteko menneet valittamaan " luulotautia" vai jotain oikeaa, kuviteltua sairautta? Miksi on paljon helpompaa mennä lääkäriin fyysisten oireiden takia kuin sairaudenpelon?
suolistosyöpää, aivokasvainta... En kestä tätä enää :((( Kaikki aika menee itseään tarkkaillessa ja miettiessä mitä oireita on ollut ja mikä tauti se voi olla. Tuntuu, että lapset eivät saa enää huomiota kun olen ahdistunut ja peloissani KOKO AJAN :((((
AP
He osaavat neuvoa eteenpäin. Kyllä tuohon pelkoon on apua saatavilla.
Olen varma, että on ollut ainakin aivoverenkierohäiriöitä muutama vuosi sitten :((
ap
Yhtä hyvin voit liukastua pihalla ja lyödä pääsi ja kuolla siihen tai lentokone voi pudota teidän talon päälle kun sä olet kotona.
Täällä kohtalotoveri..
Pelkään aivokasvainta, keuhkoahtaumaa, sydänvikaa, kilpirauhassyöpää, aivoverenkiertohäiriötä, vähän kaikenlaista.. Tiedän tasan miltä susta tuntuu. Itse en oo lääkäreiltä apua saanut, ei kukaan ota tosissaan.
Luulen, että siitä irti pääsemiseen tarvitaan terapiaa ja keskusteluja jonkun terapeutin kanssa. En usko että jonkun sairauden tutkiminen vähentäisi pelkoja, vaan pitäisi miettiä miten näistä sairaukseen (olemattomien) peloista pääsisi lopullisesti irti. Ettei enää miettisi, mikä mahtaa nyt vaivata, tai mikä sairaus seuraavaksi voisi iskeä..
kuuluu vaikka mitä sellaisia oireita, jotka saattavat olla oireita jostain vakavammastakin. YLEENSÄ näin ei kuitenkaan ole. Kaikilla siis on päiviä, jolloin sydän hakkaa, pää tuntuu oudolta, rintaa puristaa tai muuta vastaavaa...Mitä enemmän tarkkailet näitä oireita ja mitä enemmän tiedät vakavista taudeista, joiden oireita ne SAATTAISIVAT olla, sitä enemmän oirehdit ja hätäännyt...
Ikävä kyllä kukaan ei voi luvata sinulle, ettet sairastu syöpään, aivohalvaukseen, ALS-tautiin tms, mutta TODENNÄKÖISINTÄ on ettei näin kuitenkaan ole käymässä. Sitä paitsi kuten Dr. Phil tv-ohjelmassa kerran osuvasti sanoi naisvieraalle, joka kärsi samoista sairauden- ja kuolemanpeloista ja jatkuvasta ahdistuksesta tämän takia: " PAHIN mitä sinulle voisi käydä on, että olet oikeassa ja joku päivä oikeasti sairastutkin johonkin vakavaan tautiin. Mitä hyötyä silloin on ollut stressata ja pelätä tätä myös ne kaikki vuodet, jolloin oletkin ollut ihan terve?!"
Aika suurella varmuudella voin nyt kuitenkin kertomasi perusteella luvata sinulle, ettet ole todellakaan saamassa aivohalvausta, vaan pikemminkin kärsit paniikkihäiriöstä ja pelkotiloista. Siis psyykkisistä oireista. Tuntemasi fyysiset oireetkin ovat todennäköisesti psykosomaattisia. Itse kärsin samanlaisesta irrationaalisesta ja kaikennielevästä kuoleman- ja sairastumisenpelosta lähemmäs pari vuotta ennen kuin tajusin hakea apua. Siinä vaiheessa fyysiset oireeni olivat jo niin pahoja (sydämentykytystä, rintakipuja, hengenahdistusta, pyörrytystä jne.), että lääkäriltäkin vei muutaman kuukauden ja monta testiä ennen kuin diagnoosiksi tuli paniikkihäiriö. Minulta otettiin mm. sydämen röntgen, muutama EKG, kilpirauhastestit jne. Aloitin citolopramil-lääkityksen ja kävin jonkun aikaa oppilaitokseni psykologin kanssa säännöllisesti juttelemassa. Ahdistus ja pelot alkoivat lieventyä aika nopeasti. Ja huom! paniikkihäiriössä yksi oire on nimenomaan kuolemanpelko; se on siis oire taudissa, johon tarvitsee todennäköisesti lääkitystä.
Otapa yhteys paikkakuntasi, työsi tai koulusi mielenterveyspalveluihin ja kerro peloistasi. Tai aluksi voit varata ajan ihan normaalille lääkärillekin.
Ja nyt RENTOUDUT, pysyt poissa sieltä netin lääkäripalstoilta, juot lasin kylmää vettä ja menet hetkeksi sohvalle pitkältesi. KIELTÄYDYT miettimästä näitä kamalia sairauksia, luet vaikka jonkun hömppä naistenlehden. Tsemppiä!