Olenkohan ainut,jolle on aina ollut ihan sama, kumpaa sukupuolta vauvasta tulee?

Esikoinen (tyttö) on tehty ja lisää saisi tulla! Haaveena olis vielä tyttö ja poika. Mutta onnellinen olisin vaikka tulis vielä kaksi tyttöä (kiva tyttötrio) tai kaksi poikaa. Kaikki käy, tänne vaan kiiitooos!! :)

Tosi klisee, mutta niin kauan kuin lapsi on terve, ei mitään väliä. Kun takaraivossa jyskää tietoisuus siitä, että suvussa on kehitysvammaisuutta ja koko raskauden ajan valmistaudut siihen mahdollisuuteen, ettei lapsi välttämättä olekaan ihan niin terve kuin pitäisi... Noh, silloin ei ainakaan ollut sukupuolella mitään väliä. Lapsi kuin lapsi, yhtä rakkaita ne on :)

Niin, oma isäni oli aivan myyty kun sain pojan (oli ensimmäinen lapsenlapsi hänelle). Hänellä itsellään on " vain" kaksi tyttöä joista toki aivan onnellinen. Ja tietysti olisi ollut iloinen vaikka olisin tytön synnyttänyt mutta kun ei omaa poikaa ollut niin jotenkin oli siitä syystä erityisen haltioitunut tästä poitsusta =)

Meillä on kaks poikaa ja oon miettiny aina paljon että millasta olis olla tyttöjen tai poikien äiti tai jos olis tyttöjä ja poikia.



Molemmat sukupuolet on ihania ja mulle on yks lysti mitä tulee, kunhan on terveitä.. ;)



Mutta kun sain toisen lapsen niin kaverilleni nauroin että kiva kun tuli toinen poika, myöhemmin on sitten mageeta kun koitetaan kolmatta jos tulis tyttö ja sais olla NIIIIIN prinsessaa ja olis kaks kovaa isoveljee vahtimassa sulhasehdokkaita.. :D

Tää kaverini nauro mulle takasin että on se hyväkin että tuli toinen poika -mää oon kuulemma enempi pojille äiti kuin tytöille. Muutenkin hyvä jätkä..



Korostan vielä että tyttökin olis saanu tulla. Koskaan en oo ottanu ultrassa sukupuolitietoa vastaan, olis se ihan yhtä rakas pallero.

Mutta nautin tästä tilanteesta näin. Tytön kanssa touhuan yhtälailla kuin pojan kanssa jos tyttö tulee, mutta näin pääsi käymään. Jos olis tyttöjä niin mikäs siinä sitten! Pulkkamäkee laskis äitin kanssa tyttö.

Ihan vaan vauvaa odotellaan, sukupuoli on vähän toissijainen juttu :) Kumpi vaan, otetaan rakkaudella ja avosylin vastaan!

Tietysti voi miettiä raskausaikana, että kumpiko sieltä tulee, mutta jos synnytyksen jälkeen pettyy vauvan sukupuoleen, niin se on jo aika vakavaa.

ap

Ja on tosi hassua kun mulla on ennestään poika ja nyt olen raskaana ja tiedän lapsen olevan taas poika, niin niille muutamille, joille olen kertonut, ensimmäinen kysymys on: " Oletko nyt hirveän pettynyt kun et saakkaan sitä tyttöä?" Se kuulostaa tosi oudolta kysymykseltä, miten siitä vois olla pettynyt??En mä ainakaan.

Arvaa sainko itse aikoinaan kuulla tuollaista kun kolmatta odotin. Meillä oli kaksi tyttöä ja KAIKKI toivoi tällä kertaa poikaa, mutta tyttö tuli! Onnittelut meni lähes kaikki tyyliin, " no, seuraavalla kerralaa sitten poika!" Että, minä pahoitin aina mieleni ihmisten tahdittomuudesta! Nämä ovat meidän lapsia, ovatpa tyttöjä tai poikia, terveitä tai sairaita, niin taatusti heitä rakastaa omana itsenään!

kun mulle on kanssa sanottu että " seuraavalla kerralla sitten tyttö" , johon mä olen vastannut, että " ei tule enää seuraavaa kertaa, koska meidän lapsilukumäärä on täynnä. 2 riittää meille hyvin."

Sen jälkeen on muutama sanonut ettei noin voi sanoa!

Miksei??Jos kaksi riittää meille ja olemme erittäin onnellisia kahdesta pojasta, niin mitä se pitäisi muita liikuttaa!!?

T.11

Vaikka kai sitä sairastakin lasta rakastaisi ihan samalla tavalla.

Tuntuu olevan muiden oikeus päättää juuri meidän perheen lapsimäärästä!

12

aikaisemmin ennen lasten yritystä ajattelin aina että haluaisin tytön. Vaan sitten kun huomattiin että eipä niitä lapsia tulekaan helposti niin nyt on aivan sama kumpi tulee, kunhan tulee !

aivan sama mikä tulee, kunhan tulee! Eli, mieli muuttunut täälläkin!

Mutta , se on jo sairasta, jos se tulokas on pettymys, siis hänen sukupuolensa.

oli joskus joku nainen, joka suri sitä että odotti taas tyttöä (olikohan niitä kaksi tai kolme ennestään). DrPhil takoi sen päähän, että kun hän näkee vauvansa, hän tulee joka tapauksessa rakastamaan sitä. Niinpä, mutta herra Phil ei mielestäni hiffannut sitä, että vaikka sitä rakastaakin ehdoitta kaikkia samaa sukupuolta olevia lapsiaan, samalla voi olla yleisellä tasolla surullinen siitä, ettei koskaan saa tietää millaista on olla äiti toiselle sukupuolelle. Näin on ainakin minulla kahden pojan äitinä. Eli rakastan tietenkin poikiani yli kaiken, enkä tietenkään vaihtaisi heitä mihinkään, mutta silti on haikeaa, etten saa kokea millaista on olla tytön äiti.

Meillä neljä poikaa, eikä lapsia enää tule. Rakastan poikiani yli kaiken, mutta samalla olen surullinen siitä, että en saa koskaan ole äiti tytölle...voi kuulostaa oudolle ja lapselliselle, mutta näin vain on. Äitini on säilyttänyt omat mekkoni tallessa, joten tottakai toivoin, että joskus pukisin ne omien tyttöjeni päälle. Mutta, täytyy toivoa, että lapsenlapsista joku olisi tyttö :)

Vierailija:

...lastaan rakastaa joka tapauksessa, onpa hän tyttö tai poika.

Nauttikaa raskauksistanne ja vauvoistanne!

Jopa heillä, jotka toivovat tiettyä sukupuolta. Et siis ole millään tavalla kummoisempi äiti, kuin sellainenkaan joka on toivonut itselleen poikaa tai tyttöä. Nämäkin äidit rakastavat lapsiaan.

Minullakin on 3 lasta ja olisi ollut aivan sama, vaikka olisivat kaikki olleet samaa sukupuolta. Rikkaus se kuitenkin on, että sattui syntymään kumpaakin sukupuolta. Silti lapsen persoonallisuus on tärkeintä eikä sukupuoli.

aina vaan odottanut vauvaa :-) en tyttöä tai poikaa

Minä toivon vain kovasti ,että saisin edes vielä joskus pikkukakkosen!

Ei tullut esikoinenkaan ihan sormia napsauttamalla.

Jos lapsi/lapset tulisivat meille helpommin,voisin kuvitella ,että olisin jompaa kumpaa sukupuolta toivonutkin? Nyt tosiaan toivon vain sitä ,että tulisin edes raskaaksi.