Lue keskustelun säännöt.
Onneksi en enää ole säälittävä kotiäiti, vaan tyytyväinen työssäkäyvä äiti :)
Kommentit (10)
Olen nykyisin tyytyväinen kotirouva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aloittaa koulun (kuukautta ennen 5 vuotispaivaansa) pitas varmaan ruvata tekemaan jotain. entisiin pankkialan toimistohommiin muo ei saa kirveellakaan. mitahan sita keksis????
Mä tykkäsin kyllä olla kotiäitinä, mutta kun menin töihin tunsin ensi alkuun suunnatonta ylpeyttä siitä että olin työssäkäyvä tienaava ihminen. Nyttemmin fiilikset kyllä tasoittuneet, työssä käyn ansaitakseni ja siellä toki kyllä myös viihdyn kun on aikuisia kontakteja.
Mutta helvetin onnellinen sellainen. Saan olla pienten lasteni kanssa kotona ja seurata heidän kehitystään. Tätä aikaa kun ei takaisin saa...
Mulle on ihan yksi ja sama miten muut ihmiset elämänsä elää, meillä koko perhe voi hyvin näin ja se on tärkeintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut samapa mitä muut ajattelee. Mä olen onnellinen kun saan olla kotona hoitamassa omia lapsia. Työ ei ole minun elämäni, eikä raha. Lapset, koti, mies ja ystävät sen sijaan on minun koko elämäni. Töitä kerkee tehdä sitten kun lapset on aikuisia.
Vierailija:
Mut samapa mitä muut ajattelee. Mä olen onnellinen kun saan olla kotona hoitamassa omia lapsia. Työ ei ole minun elämäni, eikä raha. Lapset, koti, mies ja ystävät sen sijaan on minun koko elämäni. Töitä kerkee tehdä sitten kun lapset on aikuisia.
Rakastan lastani yli kaiken, mutta kyllä kotona tuli ahdistus: en jaksanut puunata paikkoja koko aikaa, hiekkalaatikkojutut ahdisti vielä enemmän, jatkuvaa ruuanlaittoa ja kodin pyöritystä 24/7, ja mieheni sentään on vielä hyvä ja osallistuva isä ja aviomies, että ei ole tarvinnut olla nyrkin ja hellan välissä. Pikkuvauva-aika vielä meni, kuljettiin paljon kun oli ruoka aina mukana ja vauva nukkui paljon, mutta sitten yli puolivuotiaana kun alkoi ne kotirutiinit olla jo paljon vallalla niin ei kyllä tahtonut kestää. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Retkeilemme ja todellakin elämme. Oikeat ystävät ja oikeanlainen elämän asenne auttaa jaksamaan. Kotia ei tarvitse jäädä vaikka kotiäiti onkin. Mutta se on ihan ihmisestä kiinni. Minä nautin tästä. Hiekkalaatikko juttuja en ole koskaan harrastanut jos oikein ymmärsin mitä tarjoitit. Lapset on elämäni, mutta on minulla paljon muutakin! :)
Milläs alalla olet ap? Olitko pitkäänkin kotiäitinä?
Onneksi sain olla kotiäitinä 4-vuotta ja onneksi en ollut säälittävä koskaan. Harmi että sä olet ollut :(
Vaikuttaa ihan varmasti sun lapsiisikin. Pahimmassa tapauksessa niistä tulee yhtä säälittäviä kun sä ap!