Lue keskustelun säännöt.
Mieheni on adoptoitu pienenä eikä halua kuulla mitään biologisesta suvustaan,
11.03.2006 |
nyt olen alkanut miettimään kovasti mitkä ovat lastemme oikeudet sukuunsa.Mies ei halua kertoa heille mitään eikä ylipäätään puhua mitään koko asiasta. Harmittaa vain lastemme puolesta mahdolliset isovanhemmat, serkut ja muut. Sukumme on melko pieni, joten senkinpuolesta uudet sukulaiset olisivat puolestani tervetulleita.
Kommentit (6)
Ja jos hän ei halua ei häntä sinun tule lastenne takia siihen pakottaa. Ja tahtoisiko miehesi biol.vanhemmat tietää edes teistä??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni Biologinen sisko on ottanut yhteyttä toimistoon joka aikoinaan on hoitanut adoption, sisko siis tahtoisi kuulla veljestään, siis miehestäni. Mutta mies ei, miten voi olla niin outo!? Lapsillamme olisi jossakin täti ja mahdollisesti serkkuja, joista he eivät tiedä mitään!Arvaatkaas monestikko olen halunnut kertoa?
t.ap
adoptiovanhempien kautta tulleet sukulaiset ovat ne oikeat sukulaiset. meillä on yksi lapsi ja joskus olen ajatellut, että olisi mielenkiintoista tietää miehen oikeista " juurista" ja siitä mitkä niistä ovat periytyneet lapsellemme...
perintöoikeuksia ym. ei ole. Miehen adoptiosukulaisiin sen sijaan perintöoikeus on ja he ovat miehesi sukulaisia myös kirkon kirjoissa, ei nämä verisukulaiset.
Anna heidän olla jos miehesi niin haluaa. kunnioita sen verran miestäsi.
En muista vuotta, mutta jos adoptio on tehty miehesi ollessa ihan pieni ja siitä on aikaa kymmeniä vuosia tämä perimisoikeus säilyy.
Ehkäpä adoptioperheessä ei ole adoptiota käsitelty loppuun, eikä ole annettu miehellesi tilaa selvittää asia omassa päässään. Ehkä kaikenkaikkiaan asia on miehellesi niin arka, että hän ei pysty asiaa nyt käsittelemään.
Anna miehellesi aikaa ja tilaa, älä painosta. Ehkäpä miehesi tarvitsisi ammattiapua asian läpikäymiseen? Aloitteen on tultava mieheltäsi, mutta ole valmis tukemaan. Kerro ajatuksistasi lapsienne suhteen.