Onko kokemuksia siita, etta vanhempasi eivat hyvaksy puolisoasi koskaan? Edes kymmenien vuosien jalkeen? Miten se on vaikuttanut suhteeseesi vanhempiin ja mieheesi?

Minulla nimittäin on sellainen tilanne myös, että äitin ei hyväksu miestäni, vaikka hän on kiltti kuin mikä, avulias, kiva, hyvä isä ym ym; enkä todellakaan toedä MIKSI!



Aina kun menemme heille kylään, hän vain istuu ja murjottaa, ei puhu miehelleni, ei katso silmiin ym. Joskus jos mieheni yrittää puhua hänelle, niin murahtaa ja katsahtaa häntä silmiin alta kulmien hyvin nopeasti. Yrittää kyseenalaistaa mieheni tekoja jatkuvasti ym ym..

Myöntää ettei pidä miehestäni, mutta ei osaa sanoa miksi.



Äitini nauraa kikatteli ex-poikaystävälleni, joka olikin oikea naistennaurattaja, kunnes tämä jätkä otti ja löi minua...

Silti minusta tuntuu, että se mies olisi ollut minulle sopivampi äitini mielestä..



Ihme äiti on! Ja kyllä, käyn terapiassa vaikean äiti-suhteeni vuoksi.

On suoraan sanonut, että eihän sitä voi oman lapsensa valintaan vaikuttaa, vaikka itse ei hyväksy...

Välit ovat etäiset. En vieraile anopin luona kuin sen mikä on välttämätöntä. Yritän olla vaikuttamatta lasten ja anopin väleihin, onhan heillä oikeus mummoonsa ja päinvastoin.

Osoittaa kaikessa mahdollisessa vihaavansa minua ja kun mies jutteli tälle asiasta, pyöritteli vain teennäisesti silmiään, että miten niin, hän ei ymmärrä, mutta samalla antoi kyllä ymmärtää, että no eihän ne sinun valinnat hänelle kuulu. Miehen vanhemmat tietävät tilanteen, mutta vetoavat isoäidin vanhuuden höppänyyteen. Terävä se kyllä on kun partaveitsi. Muutenkin haluavat suojella mummon oikeutta olla ilkeä, on miehen äidin äiti.

vaikkei ehkä tykkäiskään miehestäni, niin ei ainakaan sitä näytä. Isänikään ei välttämättä ihan kauheasti miehestäni tykkää. Mutta en ota enää paiseita tuollaisista. Niin kauan kun osataan olla suht välilöissä, niin se riittää mulle. Kaikki ei vaan voi tykätä kaikista, tietäähän sen omakohtaisesti jo vaikka työympäristöstäänkin.



Tota oon itsekin ihmetellyt, kun monet, etenkin vanhemmat naiset tykkää tollasista " naistennaurattajista" , vaikka ne ois kuinka juntteja! Siskoni mies on sellainen ja oon huomannut, että äiti kyllä nauraa hänen jutuilleen, mutta todellisuudessa ei silti välttämättä ihan kauheasti tyyppiä arvosta. Joten antakaa vaan nauraa, ei se välttämättä kaikkea kerro ....



No, mutta sitten kun me ollaan itse mummoja ja anoppeja, niin tääkin keskustelu on taas ihan toisenlaista : ) Kaikkihan kuitenkin haluavat lapsilleen parasta ja se ei välttämättä käy yksiin sen kanssa, mitä lapsi haluaa.