Lue keskustelun säännöt.
Oletteko tehneet lapsia ajattelematta lapsen parasta?
23.04.2006 |
Eli ilman ammattia/ opiskelut kesken? Ilman asuntoa tai autoa jne?
Kyllä mun mielestä vanhempien pitää ensin sitoutua toisiinsa ja sitten vasta lapsi alulle jos niikseen tulee. Lapsi on ja pysyy ja inhottavaa jos vanhemmat eivät olekaan sitoutuneet toisiinsa!!! Mä ainakin haluan etät meillä on taloudelliset asiat kunnossa ennen kuin aletaan pelleilemään vakavalla asialla...
Kommentit (13)
Mutta jokin asia pitäisi mielestäni olla jo valmiina:
oma asunto, auto, joku (ammatti)tutkinto tai työpaikka.
Hyvä, jos kummakin vanhemmalla olisi joku edellisistä.
Parisuhteen tulisi olla vakaalla pohjalla, vauva ei auta paikkaamaan huonoa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Mutta jokin asia pitäisi mielestäni olla jo valmiina:
oma asunto, auto, joku (ammatti)tutkinto tai työpaikka.
Hyvä, jos kummakin vanhemmalla olisi joku edellisistä.
Parisuhteen tulisi olla vakaalla pohjalla, vauva ei auta paikkaamaan huonoa suhdetta.
Toimeentulosta vai sitoutumisesta? Viestistäsi kyllä paljastuu, että taidat olla aikamoinen materialisti. Kyllä lapsen paras on jotain muuta kuin raha.
mulla on asunto ja työpaikka niin oon anakin 40v. joten toivosin voivani vähän aikasemmin lappsen pukata maailmaan... koulut oon käyny, mutta on ollu pakko lähteä kouluttaan itteni vielä uudestaan...
En oikein ymmärtänyt kysymystäsi, mutta kerronpa itse.
Opiskelin, olin 18v. Tulin raskaaksi, pidin lapsen. Tein opinnot loppuun vauvan ollessa pieni.
Ajattelin lapseni parasta, annoin hänelle elämän. Olin yh, mutta kasvatin lapseni hyvin.
Haimme toimeentulotukea sossusta lähes 3 vuotta, kunnes pääsin töihin.
Koskaan emme nälkää nähneet, vaatteet oli päällä ja kotina ihan kiva kaupungin vuokrakaksio.
Toisen lapseni sain kun olin työtön ja mieheni teki pätkätöitä. Tiukkaa oli, mutta lapsi suunniteltu ja äärimmäisen rakas, kuten esikoinenkin.
Kolmatta odottaessani minulla oli työpaikka, miehellä vakityö, talokin ostettu ja kaksi autoa pihassa.. Lapsi taas suunniteltu ja rakastettu. Taloudellinen tilanne hyvä, toki lainaakin on.
Nyt samaan tilanteeseen odotamme neljättä lasta.
Kaikki lapset on siis hyvin hoidettuja, rakastettuja tasapainoisessa perheessä kasvatettuja (vaikka olin yh esikoisen pikkulapsi-ajan)
Mä en kykene ymmärtämään, miten muka taloudellinen tilanne vaikuttaisi mitenkään vanhemmuuteen tai kykyyn hoitaa / rakastaa lapsiaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskeluaikana oli helppo järjestellä molempien opiskelut niin, että lapset hoidettin 3v saakka kotona, ja molemmilla vanhemmilla oli jotain muutakin mielekästä tekemistä kuinlasten hoito, että jaksoi sitten paremmin sitäkin. Jos meillä olisi ollut silloin jo työpaikat ja iso asuntolaina, ei vastaava järjestely olisi ollut mahdollinen.
Ei vauva tiedä, asuuko hän vuokralla vai omistusasunnossa, tai onko hänen vaununsa hankittu käytettyinä vai uusina. Sen hän kyllä tietää, hoitaako häntä oma äiti/isä vai joku muu.
Jos ap on itse valinnut elää elämäänsä kuvaiemallaan tavalla, ei se tarkoita sitä, että sama sopisi kaikille perheille. Meillä lapset saatiin nuorina juuri lasten parasta ajatellen.
Jessus sentään. Auton omistaminen on ehdoton edellytys, että lapsella voisi olla hyvä elämä?
Lapsen parasta ajatellen olisi varmaankin parempi säästää luontoa ja käyttää julkista liikennettä, eikös;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä miksi tällaisista aina täällä kiistellään. Eikä varmasti ole olemassa yhtä oikeaa tapaa tässäkään asiassa!
Ehkä tärkein asia mielestäni on kasvaa aikuiseksi, ennen kuin itse alkaa lapsia tekemään. Monelta se tuntuu jäävän väliin. Minultakin...
mutta mietityttää silti. Itse odotan esikoista rv8. Valmistun ammattiin muutaman viikon päästä, kesän ehdin tehdä oman alan töitä. Raskaus ei ollut suunniteltu, mutta ihan iloinen asia. Ihannetilanne mielestäni olisi, että olisi työpaikka odottamassa äitiysloman jälkeen. Työsopimustani ei takuulla jatketa kesän jälkeen (pieni firma), kunhan kuulevat raskaudestani :( Eli " perusäitiysrahalla" joudun sitten pärjäämään. Onneksi lapsen isällä on vakituinen työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
minä en ilmeisesti olisi saanut syntyä.
Ja eipä tullut mieleen lapsuudessa jännittävillä junamatkoilla mummolaan, että vanhempieni olisi pitänyt omistaa auto " minun parhaakseni" ...
Ammatti ja työpaikka on, oma asunto on hankittu vasta paljon myöhempään lasten jälkeen. Mistä ihmeestä se kersa tietää autoa vaatia, kun kulkemaan ollaan päästy muutenkin? Tai mikä ero on maksaa vuokraa pankkilainan sijasta? Vai olisko pitänyt olla velaton koti, että arvon ap:lle kelpaa? Ai niin, enhän mä täytä muitakaan " hyvä-äiti" kriteereitä, kun lapset kasvaa uusperheessä ilman biologista isäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi-parkani... Vuokra-asunto, ei äidillä ammattia, lapsi ei syntynyt parisuhteeseen eikä minulla ole edes ajokorttia (autosta puhumattakaan)!
juuri tämän takia Euroopassa on väestönlaskuongelma... ei kaikkea vaan voi suunnitella etukäteen mahdollisimman ihanaksi.