Olen onnekas: olen kotiaiti. Tajusin juuri, etta arkielamani aamusta iltaan ja paivasta toiseen on sita, mita on tyossakayvien vapaa-aika.

Olen ollut välillä töissäkin, onhan siinä hyviäkin puolia, mutta tosiaan ne kotityöt odottaa töiden jälkeen ja sitten hoitoonviemiset ja hakemiset..

Joku ei ole kokoajan vaatimassa jotain kuten kotona... Ja esim. kotona on meluista, töissä ihana rauha :-) Lapsi tosin on stressaantunut pitkistä hoitopäivistä :-(

olen nimittäin töissä ja täällä on kuolemanhiljaista...

Ei voi täältä käsin leikkiä lasten kanssa tai huushollata, vaikka kuinka yrittäisi ;=)

Vierailija:

Oudon paljon sulla Xandris riittää aikaa palstailla, jos kerran on huono omatunto tekemättömistä töistä.

ap

Että työpäivän jälkeen olisi vielä kotityöt. Mitkä kotityöt? Eihän siellä kotona kukaan ole sotkenut, eikä tehnyt ruokaa päivän aikana.



Kotiäitivuosina sitä hiekkaa oli joka paikassa, kun lapset tulivat kaksi kertaa päivässä sisälle. Ja lämpimällä ilmalla ramppasivat koko ajan. Kun leipoi, niin kulhoja oli joka paikassa. Saatika kaikki ruoanteko-operaatiot.



Nyt töissäoloaikana koti on iltapäivällä töistä tultua puhdas. No, tietty niitä kotihommia pitää tehdä, mutta niitä ei on puolet vähemmän.

Kotityöt eivät ole mikään pointti, ne hoituvat miehen kanssa siinä missä ennenkin. Nautin siitä, että voin osallistua asuntolainan hoitoon, yhteisiin lomiin säästämiseen, itselleni kertyy kunnolla eläkettä jne. Lapsi sai olla sen kolme vuotta kotona; nyt on nähtävissä että hänen kannaltaan on jo parempi olla ihan hyvässä hoitopaikassaan kuin " pelkässä" kotihoidossa.

kotityöt saa tehdä omalla ajallaan rauhassa, ei illalla kahden tunnin aikana väsyneenä töistä!

lasten kanssa jaksaa pelata ja touhuta ihan erilailla kun töissä ollessani.

ja kyläillään paljon, ennen vain viikonloppuna jossain jos jaksoi...





;) ;) ;) ;)

lapset ovat kotona, ja vuorotelllen minä tai mies töissä



ja parisuhde-aikaakin jää, kun mies tekee pitkiä vuoroja.

raskasta on välillä, mutta ehdin noita kiirwaamuja harrastaa sitten myöhemminkin...

sen tajusin, kun kaksi aamuvuoroa viime viikolla tein.



olo on helpottunut ja hyvä, vaikka olen aina vannonut kunnallisen päivähoidon nimiin

olen ollut nyt toisen lapsen jälkeen vajaan vuoden töissä ja odotan innolla tulevaa kesää, jolloin olen KOKO kesän lasten kanssa- näitä määräaikaisten etuja-palaan samaan työpaikkaan elokuussa.

Jos ei olis " pakko" olsin lasten kanssa kotona vielä monta vuotta. Vanhempitosin jo menee syksyllä kolmannelle ja on omatoiminen, mutta Itse tykkäisin olla lastani kotona vastassa. nuorempi on vasta kolme ja SAA olla olla kotana nyt koko kesän.

kotityöt tulrr tehtyä ja stressi vähenee..

taitais olla oikea aika lähteä koisimaan..

' t. 14

Teen vuorotyötä ja kun vein lapset hoitoon toissasyksynä, laihduin pelkästä stressistä ja kiireestä 5 kg. Jatkuva huono omatunto tekemättömistä töistä ja siitä, miten huonosti lapset viihtyivät hoidossa.