Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kommentteja lasten harrastuksista
08.03.2006 |
itse olen sitä mieltä että taaperosta alakoululaisen lapsen saa innostumaan liikkumisesta sekä urheilemisesta. Lapsi on luonnostaan liikkuvainen ja mikäli vanhemmat esimerkillään tukevat (hiihtolenkit ym) liikunnallista elämää oppii lapsikin siihen. Tai vaihtoehtosesti mikäli ei itse juuri liiku niin vie lapsen harrastuksiin. Kokemuksesta tiedän että joskus on päiviä kun ei niin hirveesti treenit kiinnosta ja joudumme keskustelemaan mennäkkö vaiko jäädäkkö pelaamaan kavereiden kanssa esim. tietokoneella mutta pää sääntöisesti lähdetään treeneihin mikäli lajia haluaa harrastaa. En koe pakottavani lasta sillä hänen oman halun mukaan olemme alunperin aloittaneet lajin ja hänellä on myös päätäntövalta jatkaako lajia vai ei mutta sitä ei lopeteta vaan sen takia että juuri sinäpäivänä ei huvita mennä. Lapseni kaveripiirissä on myös lapsia jotka eivät harrasta mitään ja vaikka heillä omia haluja oisikin niin vanhemmat eivät niitä tue. Kyse ei ole näidenkään kohdalla rahasta vaan ihan siitä että vanhempien esimerkistä maataan sohvalla kaikki illat ja tuijotellaan telkkaria niin lapsikin on sisäistänyt sen normaaliksi. Liki ilmaistahan oisi lähteä luistelemaan tai hiihtämään.
tuleepa taas sekavaa mutta kommentoikaa sillä minusta on outoa että lapsi ei harrasta mitään liikuntaa ja se vielä oudompaa että vanhempia ei edes kiinnosta houkutella lasta liikkumaan. Vaikka itse oisikin sohvaperuna niin kyllähän kaikennäköisiä kerhoja tai seuroja löytyy mihin lapsen vois laittaa!!
Kommentit (4)
meidän lapset eivät harrasta liikuntaa, vaan musiikkia omasta halustaan. Lapsi liikkuu luontaisesti niin paljon usein muutenkin, että ei se aina ole välttämätöntä kuskata lasta autolla tunniksi liikkumaan johonkin ja maksaa itsensä kipeäksi, olen hyötyliikunnan kannalla itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni hän on liian nuori vakituisiin harrastuksiin. Silti häb kyllä liikkuu aika paljon. Yhdessä käymme luistelemassa, laskettelemassa jne.Olen kyllä paljon miettinyt, että mitähän hän alkaisi harrastamaan, jos alottaisi ensi vuonna tai sitten kun hän on tokaluokalla.
Olen vierestä seurannut hieman vanhempien serkkujeni elämää ja pyhästi päättänyt ja luvannut itselleni, että omaa lastani en samanlaiseen harrastusruljanssiin laita. Kahdella lapsella on enemmän harrastuksia kuin kymmenlapsisella perheellä yhteensä. Joka ilta on jotkut treenit pahimpana kahdet. Lisäksi vanhempien tyyli kasvattaa on erittäin suoritus keskeistä, eivätkä lapset ole saaneet edes itse valita harrastuksiaan. Sääliksi käy.
Olen lukenut eri asiantuntijoiden kirjoituksia lasten harrastuksista ja heidän mielestään vasta toisella luokalla olevan lapsen kannattaa aloittaa harrastukset, ja silloinkaan se ei saa olla pakonomaista. Esikoululaisella ja ekaluokkalaisella menee niin paljon energiaa pelkästään koulunkäyntiin, että vakituisesta harrastuksesta tulee enemmänkin taakka.
Ei ole mitään urbaanilegendaa, että Suomessa on paljon loppuunpalaneita lapsia.
säännöllisiä harrastuksia tuleekin olla sopivasti ei liikaa tai sitten ei ollenkaan. Mutta yleisesti ottaen liikkuminen tapahtuu se sitten ohjatusti tai vanhempien/kavereiden kanssa on tärkeää. Lapsi " unohtuu" vanhemmilta usein tietokoneen ääreen mutta patistamalla ulos tai sitten lähtemällä koko perhe luistinradalla/pulkkamäkeen yleensä toimii. Paljon vanhempien viitsimisestä kiinni...
Alue: Aihe vapaa
t. sohvaperuna, joka on painostettu (" innostettu" ) liikkumaan ja joka vihaa liikuntaa