koska lapsen syntymän jälkeen rupesitte ottamaan itsellenne ns omaa aikaa?

Enkä nyt tarkoita niin että mies hoitaa (mielestäni hänkin tasavertainen osa lapsen elämässä) vaan niin että viette lapsen esim hoitoon jonnekin päästäksenne itse vaikka jumppaan tai kaupunkiin. Neiti täytti 2v joulukuussa ja alkuvuodesta rupesin (ilman huonoa omatuntoa, hm...no, ehkä hieman) taas treenaamaan 3-4 kertaa viikossa. Järjestämällä oikein järjestän itselleni se aika. Esim voin viedä neidin mummolaan tunniksi pariksi vaikka mulla on vapaapäivä, ja jos kuukaudessa ei käytetä kaikka 12 hoitopäivää vien vaikka yhden aamupäiväksi sinne että ehdin salille (tämä ei ole kuin kerran kuukaudessa koska päivät menee kyl yleensä kun teen 75% töitä). Ihanaa liikkua taas, kiloja lähtenyt ja mieli parempi. Eli onko teidän mielestä toi 2v sopiva ikä, mieheni taas väittää et ois voitu jo vuoden ikäisenä viedä mummolaan silloin tällöin. Itse koen että silloin lapsi vielä ei ymmärrä asiaa kun sille selitetään ja voi näin olla pahalla mielellä, jotenkin 1v vielä kuuluu olla ns äidin helmassa. Nyt neiti jo tykkää mennä ja nauttii siitä. Miten te olette toimineet?