Mitä te ihmiset haluatte PARISUHTEELTA(nne)? OV
Mä olen alkanut vakavasti miettimään parisuhteeni tilaa, tai lähinnä semmoista, mitä haluan parisuhteeltani. En tiedä vastausta tarkalleen, mutta alan olla huolissani omasta jaksamisesta. Tuntuu, että mä elän lapseni kanssa ihan kaksin ja kun mies vihdoin saapuu illalla kotiin, alkaa murjotus ja tiuskinta lapselle, samoin kuin mulle.
Mieheni ei viihdy kotona vaan pitkän työpäivän jatkoksi lähtee salille ja pelaamaan. Siinäpä sitä. Toista lasta ei rukoiluistani huolimatta suostu tekemään, kun hermot menee. Onhan se isän rooli haastavaa, kun ei tarvitse mitään perheen eteen tehdä.
Eroko edessä? :(
Kommentit (4)
Valitteli yleistä väsymystä. Masennustako? ap
Me haluamme parisuhteeltamme tällaisia asioita (pitkällisten keskustelujen tulokset) :
-välittämistä, kumpaakaan ei koskaan jätetä pulaan
-toisen asioista pitää olla kiinnostunut
-seksin pitää kuulua elämään niin kauan kuin mahdollista, mutta sen tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Saa sanoa myös ettei haluta
-toistemme kunnioittamista, sis. ajatukset, teot, halut, toiveet
-päätökset kumpikin tekee itsenäisesti, mutta aina huomioiden myös toisen suhtautumisen.
-toisen intimiteettiä kunnioitetaan aina ja joka tilanteessa. Kummallakaan ei ole oikeutta toisen puheluihin, puhelimen tietoihin, postiin, lompakkoon, taskuihin ja miehellä minun käsilaukkuuni. Näissä ainoat poikkeukset ovat esim. vakava sairastuminen ettei itse kykyne asioitaan hoitamaan.
-kumpikin kohtelee toistensa lapsia kuten omiaan. Minulla ehkä helpompaa kun miehen lapset ovat aikuisia. Mies on ottanut tyttäreni täysin omakseen.
-viitaten edelliseen kohtaan, kasvatusasioissa kumpikaan ei astu toisen varpaille
-joka päivä halitaan ja suukotellaan ja ilmaistaan että toinen on rakastettava ja haluttava
Tällaisia nyt muistin. Enemmänkin on puhuttu mutta ne on jo pienenpiä asioita ei niin merkittäviä kuin yllä mainitut.
Kun tulin kotiin, kävi vaan nukkumaan ja heräsi katsomaan telkkua, kunnes nyt lähti ostamaan itselleen kaljaa. Voi v*ttu.