Aikalisä

Olisi tietysti hienoa, että myös Josefiina saisi asiallisia vastauksia. Varmasti tekee kenet tahansa vihaiseksi käskyt olla hiljaa. Mielestäni tällä palstalla hänelle on vastattu erittäin typerästi ja alistavasti.



Esimerkiksi Kosmomamman vastaus: Josefiina lukee kuin piru raamattua. Tarkoittaako tämä sitä, että ilovebabys kirjoitti raamatun tekstiä ja luki samalla tavalla kuin piru raamattua? Kukaan ei hänelle vihastunut. Päin vastoin hänen puolestaan alettiin oikein huhuilemaan sitä, että kristittyjen täytyy vastata.



Lisäksi, kun minä kirjoitin sanoin, että muslimit keräävät pointseja päästäkseen paratiisiin ilman helvettiä. Tästä on tullut paljon kirjoituksia siihen, että muslimit eivät kerää pointseja. Sen sijaan, kun kristitty kertoo uskovansa yhteen Jumalaan, niin muslimit väittävät kiven kovaan, että kristityt uskovat kolmeen Jumalaan. Juuri moku-palstan puolella Latifah kirjoitti tyyliin: sano mitä sanot, niin muslimien silmissä kristityllä on kolme jumalaa, eikä se siitä miksikään muutu. Kuitenkin tästä asiasta on jo huomauteltu tällä palstalla puolen vuoden ajan.



Kyllä kannattaisi pohtia vastauksia ja toisen uskonnon kunnioitusta. Mutta kun yleensä nämä vaatimukset otta toinen uskonto huomioon on sama kuin olkaa te kristityt hiljaa ja älkää vaan kirjoittako mitään ylimääräistä.



Muslimien uskoon kuuluu myös se, että ei-muslimit menevät helvettiin. Ehkä muut ihmiset eivät tule sitä ajatelleeksi, koska yleensä heitä häiritsee vain se, että kristityn mielestä ei-kristittyjen tie vie helvettiin.



Kun annettiin linkki muslimien tekemään tutkimukseen, opiskelija1 kirjoitti, että tutkimus kuin tutkimus - se on aina kuitenkin tutkimusta. Kun annettiin linkki teologisen tiedekunnan tutkimukseen, se ei ollutkaan validia.



Tähän listaan kuuluu vielä oma kysymykseni tuosta raamatun ja koraanien käytöstä. Siihen olen saanut Asmaan pitkän vastauksen. Odottelen vielä lisääkin vastauksia.

Vanhassa sanonnassa " lukee kuin piru raamattua" viitataan tilanteeseen, jossa lukija on omaksunut tietynlaisen näkökulman, jonka valossa hän tulkitsee lukemaansa.



Kyllä se pätee ihan puolin ja toisin, jos lukijan näkökulma värittää ymmärrystä.

Kaikkien osapuolten kannattaa varmasti muistaa että ketään muslimia ei oikeasti kiinnosta, joutuuko hän kristittyjen tulkinnan mukaan helvettiin vai taivaaseen eikä myöskään ketään kristittyä varmaan vähempää voisi kiinnostaa, mihin hän Koraanin oppien mukaan joutuu. Helvetti on erittäin huono pelote selaiselle henkilölle ylipäänsä, joka ei siihen usko.



Mielestäni näitä keskusteluja on olllut mielenkiintoiseta lukea, vaikken olekaan osallistunut aiheesiin. Kaiken sättimisen ja mustamaalaamisen takaa on löytynyt myös mielenkiintoista ja uutta tietoa. Ja Aureolelle (toivottavasti olit sinä, joka ketjun alkupäässä hhuolehdit asiasta): Ainakaan minä en tietääkseni ole saanut väärää tietoa Islamista näistä ketjuista, oma määränpääni toivottavasti joskus on olla " Oikeaoppinen Muslimi" mutta ehkä ssuurinta takapakkia näissä ketjuissa omalle tielleni on aiheuttaneet monet muslimien kirjoitukset (Ei sunun eikä Mamadzan (anteeksi jos nimi kirjoitettu väärin, muistin pohjalta). Miisalle ja Josefiinalle antaisin kiitoksen siitä, että kyseenalaistatte asioita. Mielestäni on hyvä että asioista puhutaan, mitään muslimivainoa en vain palstalle tahtoisi, sitä esiintyy räsä massa jo joka puolella tarpeeksi. Ja vielä lopuksi tahdon sanoa kaikille muslimeiille käsi sydämellä: Onnea, olette vahvoja ihmisiä, kun jaksatte olla selkä suorana mitä olette. Ei varmasti ole helppoa olla suomalainen muslimi, edes tällä palstalla saati sitten oikeassa elämässä. Toivottavasti itse saan joku päivä saman rohkeuden. Rakkain terveisin Metsäkyyhky

jotta älkää mua ampuko!

Mää vaan en käsitä hitaana hämäläisenä miks jotain vois loukata joku kommentti netissä,jos hää ON OIKEESTI omassa uskossaan,olkooon mikä on,eihän sitä tartte sitte muille todistella jos se toimii omassa elämässä!!??Näin ainaski mulla ja juu Ristitty olen juu,mutta mulla Jeesus toimii ja that`s it!Muilla toimikoon mikä muu tahansa!..............niiin olen myös itsekäs persoona...hahhhaaa!!!

Mää ainaski nää näennäis " viisaat" keskustelut harppaan samantein,koskien siis ristinuskoo;),kus ristinusko on sytämmen kysymys......ei aivojen!!!!oikeesti harmittaa lukee välillä kuis ristityt keskenään kinaa........jotta onkos se TOSIsanoma unohtunu!!!???;)Ristityn ainoo usko on on usko Jeesukseen ja hään antamaan pelastukseen ja armoon ja Armoon isolla!!!jottei fariseukset ja muut vastaavat pääsis riiteleen!!Hehhheee!;)muut taaplatkoon tavallaan!Mut ristittyjä kehottaisin kattoon oikeesti sytämmeen,mitä se Jeesus siellä OIKEESTI sanoo!!!??;)

Kiitos Mamadza, yritetään edelleen! En voisi olla enempää samaa mieltä. Itse olen huomannut, että hyvin nukutun yön jälkeen monesta asiasta ajattelee vähän eri tavalla, useammasta näkökulmasta. Ainakin pystyy pukemaan ajatuksensa sanoiksi harkitummin ja miettimään, mihin oikeasti haluaa aikaansa käyttää.

ja silloin tulee vastattua kipastikkin. Toivon etten kuitenkaan ole loukannut ketään. Yritän pysyä asialinjalla ja olla ottamatta kantaa asioihin joihin minulla ei niin kamalasti ole sanottavaa.

Täytyy sanoa että pisteet palstan " ei-monoteistisille" (en oikein osaa muuten kategorisoida mutta sarjaan kuuluvat Bombus Soturi Morre...)keskustelijoille. Itse olin ateistina tosi kärkäs ja tavallaan ihmettelen miten jaksatte olla niinkin analyyttisia ja kiinnostuneita muista ja heidän tavastaan katsoa elämää.



Ehkä omasta tuntemuksesta uskontojen ja elämänkatsomusten sekamelskasta kertoo parhaiten se että kun istuin kuolevan sukulaisen vuoteen ääressä (elämässään hyvin harjoittava vakaumuksellinen kristitty) ja hän siinä näki minut ensimmäistä kertaa muslimina hän kysyi että " X oletko sinä nyt sitten tullut uskoon kun minä sitä aina rukoilin?" ja vastasin siihen kyllä.

En käynyt ruotimaan sitä mihin uskoon kun jotenkin kysymys tuntui selvältä. Hänkin näki että ei minusta kristittyä ollut tullut. En myöskään ryhtynyt saarnaamaan islamia kun uutena muslimina olin aika arka puhumaan uskosta kuitenkin.



Jotenkin siinä elämän ja kuoleman rajalla asiat olivat toisaalta niin selkeitä ja toisaalta niin hämmentäviä. Edelleen mietin että puhuimmeko me samasta asiasta.

Näitä juttuja lukiessa tulee mieleen (ehkä turhan idealistinen?) toive, että joskus, vaikapa näin monoteistinen kesken, mietittäisiin kinastelun sijaan sitä " pienintä yhteistä nimittäjää" . Ehkä se ei onnistu... esimerkiksi " armon/armeliaisuuden" käsitteen hyväksyvät varmaankin kristityt ja muslimit, juutalaiset ehkä eivät...



Ja Suvivirren (tuli jostakin syystä mieleeen, kun ulkona ulvoo syysmyrsky :-)) ensimmäisen säkeistön luulisi sopivan ihan kaikille. (Eli siis: Jo joutui armas aika/ja suvi suloinen/kauniisti joka paikkaa/koristaa kukkanen./Taas siunaustaan suopi/nyt lämpö auringon/se luonnon uudeks luopi/sen kutsuu elohon.) Suvirsikin on kuulemma pannassa uskonnollisista syistä joidenkin koulujen kevätjuhlissa -- ehkä sopiva kompromissi olisi pelkän ekan säkeen laulaminen? -- Sen ymmärrän, etteivät joulu- ja pääsiäisvirret natsaa, mutta Suvivirsi olisi kiva säilyttää; kaunis traditio. -- Ala-asteen kevätjuhlissa laulettiin aina myös Kesäillan valssi, mutta se ei sopinut liian kevyenä lestadiolaisten makuun.



hajanaisia yömietteitä vaan... ja rauhaa kaikille!

Ajattelin tässä juuri ihan samaa, että pitäisiköhän nyt sekä kristittyjen että muslimien vähän hengähtää ja antaa hermojen rauhoittua... ;) Alkaa näin sivusta seuratessa tämä keskustelu mennä vähän sellaisen hiekkalaatikkotappelun oloiseksi. Se on kurjaa, varsinkin kun tuntuu että suurimpana syynä tähän on vain pari ihmistä, joista toinen sanoo olevansa muslimi ja toinen kristitty. Nämä persoonat sitten kirjoittelevat kärkeviä hyökkäyksiä toista uskontoa vastaan ilman, että olisivat selkeästikään ymmärtäneet kyseisen uskonnon perusperiaatteita. Enkä yhtään ihmettele, että siihen sitten reagoidaan aika kiivaasti puolin ja toisin. Väkisinkin on tullut sellainen tunne, että kohta meillä on täällä pikku-Palestiina, missä kaksi ihmisjoukkoa syyttelee toisiaan ja on sitä mieltä, että juuri se toinen joukko on aloittanut koko sopan, vaikka syypäätä löytyy molemmista leireistä. Eikä niin, että kaikki kristityt tai kaikki muslimit olisivat syynä torailuun, vaan siellä kaiken alkuna ja juurena on nimenomaan ne pari hassua nettipersoonaa (jotka eivät välttämättä ole edes sitä mitä sanovat olevansa, joku trollihan olisi varmasti sangen iloinen jos huomaisi saaneensa tällaisen riidan aikaiseksi).



Kannattaisiko muistaa, että sekä Raamattu että Koraani ovat kokonaisuuksia. Ei sieltä voi irrottaa vain yhtä suuraa tai yhtä jaetta ja sanoa, että " tässä sanotaan tällä tavalla, tämä on siis totuus" (esim. naisen asemasta). Molemmat kirjat pitäisi lukea kokonaan ja ajatuksen kanssa. Luulisin, että aika harva kristitty väittää että Raamatun ymmärtää yhdellä lukemassa ja sama pätee varmasti muslimeihin ja Koraaniin. Minä voin esim. lukea Raamattua (Koraania ei hyllystä löydykään) ja ottaa sieltä kohtia, joiden perusteella kristinuskon voisi luokitella hyvin sovinistiseksi ja epätasa-arvoiseksi uskonnoksi, mutta kristityt voivat sitten tarkastella sitä ympäröivää kokonaisuutta ja selittää asian ihan toisella tavalla, vieläpä niin että se kuulostaa ihan järkevälle. Sama pätee jälleen varmasti myös Koraaniin.



Ja kannattanee varmasti myös muistaa, että kyse on kahdesta eri uskonnosta ja kahden eri uskonnon pyhästä kirjoituksesta. Kyllä, islam on nuorempi uskonto kuin kristinusko ja siksi Koraanissa on semmoisia juttuja jotka löytyvät osin Raamatustakin ja muslimit tunnustavat esim. Jeesuksen profeetaksi. Samalla tavalla Raamatusta löytyy juttuja, jotka on tunnistettu paljon kristinuskon - tai edes juutalaisuuden - syntyä vanhemmiksi myyteiksi ja tunnetaan niitä vanhemmista uskonnoista jotka ovat sillä alueella aikoinaan vallinneet. Ei muslimien tarvitse tunnustaa Raamattua todeksi sen enempää kuin esim. kristittyjen tunnustaa, että muinaiset egyptiläiset jumaltarinat ovat totta. Eikö voisi vain hyväksyä tätä asiaa ja jättää sikseen sen vänkäämisen, kumpi kirja on enemmän totta?



Tässä on nyt tulossa sekä muslimeilla että Suomen kristityillä tärkeitä juhlia, kuten joku jo jossain ketjussa sanoi, eikö olisi tärkeämpää keskittyä mietiskelemään niiden juhlien merkitystä kuin tapella täällä siitä, oliko muna ennen kanaa..? ;)

vaikka olenkin yrittänyt pysyä ulkopuolella näistä kristityt vs muslimit -keskusteluista. On kuitenkin tosi vaikeaa pysyä jatkuvasti tyynenä ja " suvaitsevaisena" , kun kuulee omaa uskontoaan lyötävän niin kovalla kädellä, kuin tällä aina välillä. Jatkuvasti kuulee noita samoja väitteitä: Raamattua on muutettu, kristityt ovat polyteistejä jne.. niin, että väkisinkin alkaa ihmetellä mistä islamin propagandatoimistosta ne ovat kotoisin.



Joskus tuntuu, että täällä loistaa suvaitsevaisuus kaikkea muuta, kuin kristinuskoa kohtaan. Ja kristityistä vahdataan tarkasti jokaikistä ahdasmielisyyden pilkahdustakin ja isketään voitonriemuisena heti kun saadaan tilaisuus.



Sitten täällä tosi moni tuntuu tunnustavan jotain new age - henkistä alämänkatsomusta, johon kuuluu käsitys siitä, että kaikki uskonnot ovat yhtä oikeita. Onhan tuollaisesta näkökulmasta tosi helppoa asettua toisten yläpuolelle " suvaitsevaisuudessa" , kun taas itse satun tunnustamaan uskontoa, johon tuollainen näkemys ei vain yksinkertaisesti kuulu! En suostu ajattelemaan, että tämä tekee minusta jotenkin ahdasmielisemmän ja suvaitsemattomamman ihmisen. Ei sillä, että ajattelee itse olevansa oikeassa ja toisen väärässä, ole mitään tekemistä suvaitsemattomuuden kanssa. Jos joku esim. väittää kivenkovaan, että tupakan haitallisuutta ei ole tieteellisesti todistettu, voin toki olla hänen kanssaan eri mieltä, mutta silti suvaita hänen sauhutteluaan.



Tässä oli nyt tällainen purkaus. Ja tosiaan, minäkin olisin tyytyväinen, jos joskus pystyttäisiin keskittymään uskontoja yhdistäviin tekijöihin niitä erottavien sijasta, kun ilmeisesti eroista puhuminen nostattaa täällä liikaa kuumia tunteita.

Osittain siitä syystä olen ollut palstatauolla (mutta vain osittain, syynä myös erittäin kiireinen elämäntilanne).



Samat mietteet: kyllä minä ainakin vastaan, jos kristiuskosta esitetään virheellisiä väitteitä (esim. juuri tuo monijumalaisuusväite, joka tuon tuostakin nousee esiin - mikä ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö kolminaisuusopista saisi käydä keskusteluja tai ettei sitä saisi ihmetellä. Asenne siinä kuitenkin on ratkaiseva).



Ja toinen on juuri tuo tunne, että toisinaan asetetutaan yläpuolelleni ja yritetään käännyttää ikään kuin syvällisempään ajatteluun. Minulle kun new age -ajattelu on kuitenkin vain yksi ajattelutapa muiden joukossa.

itse luin tämän alkuperäisen viestin koskemaan kaikkia, elämänkatsomusesta riippumatta. Hyvä muistutus itselleni ainakin ollut.



Henkilökohtaisesti minua ärsyttävät provosoivat viestit, tulivat ne sitten minkä tahansa uskonnon edustajalta tahansa, mutta alkaa tuntua, että kohta ei uskalla kysyä mitään kysymystä toisesta uskonnosta ilman, että se tulkitaan provoksi. monia kysymyksiä on ainakin minulle tullut mieleen kun olen keskusteluja lukenut, mutta en ole niitä kysynyt, ettei niitä tulkittaisi väärin.



Kaikki me katselemme toisten elämänkatsomuksia oman uskontomme/elämäntapamme asettamien raamien takaa, mutta siltikin keskustelu voi olla ihan rakentavaa, ja mielekästä, ja kaikkea ei myöskään tarvitse ymmärtää ärsyttämisenä tms.



Toivottavasto kaikki eivät nyt lopettele kirjoitteluaan, täällä on ollut mukava lueskella, kiitos kaikille siitä!

onko kirjoittaja aidosti utelias vai haluaako provosoida. Eikä provosointikaan välttämättä aina pahasta ole - etenkin jos itse myöntää, että tässä nyt voi tulla aika villejä kysymyksiä, mutta kun olen niin kovasti ihmetellyt... Sen sijaan tahallinen loukkaaminen, " teidän uskonto on epäloogisempi" -lällättely, holhoaminen ja toisten yläpuolelle asettuminen sekä ennen kaikkea toisinajattelevien tyhmänä pitäminen saa minut, valitettavasti, ärsyyntymään.

Esimerkkinä voisin mainita Morren kysymykset. Morrellahan on toisinaan provosoivia kysymyksiä (ainakin) kristinuskosta, mutta en vain ole osannut niistä loukkaantua. : ) Ehkä kyse on siitä, että Morre ihan rehellisesti ihmettelee ja ihmetellessään kärjistää, ja tämä asenne pilkottaa tekstistä läpi.

monenmamma:

Henkilökohtaisesti minua ärsyttävät provosoivat viestit, tulivat ne sitten minkä tahansa uskonnon edustajalta tahansa, mutta alkaa tuntua, että kohta ei uskalla kysyä mitään kysymystä toisesta uskonnosta ilman, että se tulkitaan provoksi. monia kysymyksiä on ainakin minulle tullut mieleen kun olen keskusteluja lukenut, mutta en ole niitä kysynyt, ettei niitä tulkittaisi väärin.

Pyydän anteeksi, jos oma suvaitsevaisuuteni on ärsyttänyt. ;) Tiedän, että on toki helpompaa suhtautua muiden uskontoihin ja elämänkatsomuksiin, kun oma asenne on se, että yhtä oikeaa ei ole olemassakaan vaan kaikki uskonnot ovat yhtä oikeita tai vääriä, kuin jos ajattelisi että on vain yksi absoluuttinen totuus. En ole sitä mieltä, että yhteen totuuteen uskovien pitäisi olla jotain muuta kuin mitä he ovat tai tunnustaa että " hei, olen väärässä, oikeasti on olemassa monta oikeaa totuutta" . Jos kerran uskoo siihen, että on vain yksi oikea totuus, niin sitten uskoo niin ja piste.



Kuitenkin sitä itseilmaisua voisi vähän harjoitella. Ja muistaa, että kyse on vain ja ainoastaan uskosta. En minäkään väitä, että olisin oikeassa, että todellakin olisi sama, mitä polkua seuraa, kunhan se vain on itselle hyvä polku (ja jos kulkisi väärää polkua pitkin, siitäkään ei tulisi mitään rangaistusta, ei vain olisi niin onnellinen). Voi ihan hyvin olla, että kunhan tästä joskus kuolen, saan huomata että kristityt olivatkin oikeassa. Tai wiccat. Tai että mitään kuolemanjälkeistä elämää ei olekaan (tosin sitä en sitten varmaan huomaa, jos vain lakkaan olemasta eikä jäljelle jää mitään, mikä voisi huomata jotakin). Tai voi olla, että huomaan ettei kukaan ole keksinyt, mitä oikeasti kuoleman jälkeen tapahtuu. Voi olla, että maailma on syntynyt sotkan munasta, tai joku jumala on luonut sen tai kokonainen jumaljoukko, tai sitten maailma on syntynyt ihan vain sattumalta, samoin kuin elämäkin. Mistä näitä asioita tietää. Jokainen voi uskoa, että 100% varmasti se oma pyhä kirja kertoo sen totuuden. Mutta jos sanoo, että tietää 100% varmasti, että jumala loi maailman 7 päivässä tai että kun ihminen kuolee, hänestä tulee pelkkää kukkamultaa, valehtelee. Nämä ovat asioita, joita ei voi tietää. Ei voi käyttää perusteena Raamattua, joka on pelkkä yhden uskonnon pyhä kirja, tai evoluutioteoriaa, joka on pelkkä teoria.



Nämä ovat sellaisia juttuja, joissa on kyse puhtaasti uskosta. Usko voi olla vahvaa, se voi olla vilpitöntä, mutta se on vain uskoa. Ei tietoa, vaikka miten haluaisi ajatella niin. Ja sen vuoksi kukaan ei voi sanoa 100% varmasti, että juuri se oma uskonto on se ainoa oikea ja kaikki muut vääriä. Juuri sen vuoksi kukaan ei voi sanoa, että juuri se oma pyhä kirja kertoo totuuden ja on sitä jumalaista sanaa ja kaikki muut kirjat ovat väärennöksiä. Juuri sen vuoksi on niin masentavaa katsella, miten ihmiset ovat tukkanuottasilla ja hakkaavat toisiaan pienillä leikkilapioilla päähän vain siksi, että toista uskontoa tunnustava ihminen ei suostu myöntämään, että hänen uskontonsa on väärä ja hänen pyhää kirjaansa on muuteltu... Tai siksi, että joku uskovainen on sitä mieltä, että hänen uskonnossaan naista ja miestä kohdellaan samanarvoisesti, vaikka " kaikkihan sen nyt tietää, että se on ihan sovinistinen uskonto" .



Anteeksi nyt, kun olen yhäkin tällainen pakana, jonka mielestä kaikki uskonnot ovat yhtä oikeita tai yhtä vääriä ja syykin on pitkälti se, että kyse on vain uskonnosta, ei tiedosta... Edelleen pyydän, että jos kristityt eivät saa muslimeilta täältä haluamaansa vastausta, niin mitäs jos etsiytyisitte lähimpään temppeliin ja menisitte sieltä kyselemään imaameilta vai mitä he nyt oikein ovatkaan nimeltään? Ja jos muslimit ette saa kristityiltä sellaisia vastauksia kuin toivoisitte, niin mitäs jos etsiytyisitte vaikkapa lähimpään kirkkoherranvirastoon ja menisitte papin puheille? Luulisi, että nämä ihmiset olisivat niitä kaikista pätevimpiä vastailemaan kysymyksiinne ja myös kertomaan ne perusteet niille vastauksilleen.



Ai niin ja itse en koe olevani mitenkään muita ylempänä. Mutta näissä kristinusko vs. islam kiistoissa olen ulkopuolinen, ne eivät kosketa minua tunnetasolla samalla tavalla kuin kristittyjä tai muslimeita. Ja ehkä siksi on helpompi kommentoida ja eritellä noita kiistoja, kun ne eivät ole hyökkäys minua itseäni kohtaan... :)

ja pääasiallisena syynä on ollut se, että olen huomannut liian usein ärsyyntyväni tätä palstaa lukiessa. En tiedä onko palstan sävy muuttunut, vai onko kyse siitä, että tämän kamelin kantokyky alkaa vähitellen ylittyä. Täytyy sanoa, että Essai tiivisti tosi hyvin ne asiat mihin itsekin huomaan ärsyyntyväni. Holhoava yläpuolelle asettuminen on tosiaan yksi niistä; se asenne, että vakaumuksellisena kristittynä en osaisi nähdä asioita yhtä hienosti ja " laajasti" , kuin tämä ns. new age -porukka (anteeksi kun en nyt keksi tähän hätään parempaakaan nimitystä).



Ja sama kokemus minullakin, eli Morreen en muista kertaakaan hermostuneeni, vaikka uskon, että elämänkatsomuksemme ovat yhtä kaukana toisistaan kuin yö ja päivä. Hänen tyylinsä on minusta mukava ja provosoivatkin kysymykset hän esittää sellaisella viattomalla tavalla, mistä on vaikea suuttua. Noilla kysymyksillä hän sai yhteen aikaan täällä tosi hyviä keskusteluja aikaiseksi.



Kai tässä on vain kyse siitä, että uskonto on niin herkkä alue, että siitä keskustellessa saa liiankin helposti aikaan pahaa jälkeä. Tuostahan syystä uskonto ja politiikka ovat usein kiellettyjen puheenaiheiden listalla.

Minä tunnen kyllä montakin vakaumuksellista kristittyä, joilla on loistava taito nähdä asiat hienosti ja laajasti, vakaumuksestaan huolimatta tai sen vuoksi. :) Ihan niin kuin Essai valitteli sitä, että minkäs hän sille voi, että hän nyt vain sattuu olemaan monoteisti ja uskomaan siihen, että on vain yksi ainoa oikea uskonto, minä voin sitten valitella, että minkäs minä sille mahdan, että satun nyt vain uskomaan niin, että kaikki tiet vievät johonkin eikä yksikään tie ole toista parempi. Ja varmasti sekin pitää paikkansa, että kun asia ei itseä kosketa, sitä on helpompi tarkastella. Jos kyse olisi minun elämänkatsomuksestani, en osaisi tarkastella sitä objektiivisesti, koska se on niin olennainen osa minua. Ja suoraan sanottuna jos joku kristitty pystyisi olemaan täysin objektiivinen oman uskontonsa suhteen (ja tämä koskee kaikkia uskontoja ja uskovaisia), niin tulisi kyllä epäiltyä, että mitenköhän syvää se usko sitten loppujen lopuksi onkaan... Kun nimittäin itse ainakin koen elämänkatsomukseni sillä tavalla vahvaksi osaksi identiteettiäni, että jos joku suoraan hyökkäisi sitä vastaan, niin varmasti nousisin puolustuskannalle ja saattaisin äityä hyvinkin kärkeväksi.



En muuten muista, että täällä kukaan olisi väittänyt, etteivät kristityt voi olla yhtä avarakatseisia kuin esim. me pakanat, tai jos on väittänyt, niin se on mennyt minulta kokonaan ohi. Se avarakatseisuus riippuu ihan ihmisestä, ei uskonnosta.

Ei, sinuun en ole ärsyyntynyt! Päin vastoin, omaat itse asiassa harvinaisen hyvät tiedot kristinuskosta ja olet usein pitänyt kristittyjen puolta - siitä kiitokset sinulle (samoin myös ainakin zkelvinille, varmasti on muitakin, mutta te nyt muistuitte mieleen näin pikimmiltään). Usein on hienoa, kun joku ei-kristitty jaksaa puolustaa kristittyjä, toisinaan se voi olla jopa uskottavampaa kuin kristittyjen puolustellessa itseään. : )



Enkä varsinaisesti tarkoittanut juuri sinun elämänkatsomustasi. Sinulla tuntuu yhdistyvän vahva oma vakaumus ja toisaalta toisten suvaitseminen - täydelliseen objektiivisuuteen et tietenkään yllä, mutta siihenhän ei kukaan ylläkään tässä maailmassa. : )



Enemmän ajoin kai takaa sellaista katsomusta, jossa oma totuus koetaan niin kaikenkattavaksi ja suvaitsevaksi, ettei edes tiedosteta sen ehkä loukkaavan muita. Ärsyynnytään vaikkapa kristittyjen (usein ehkä oletetusta?) tuomitsevuudesta, mutta ei välitetä siitä, etteivät ne kristitytkään oman ajattelutavan mukaan kuitenkaan ole sinne taivaaseensa menossa.



Ehkä minun ei olisi ylipäätään pitänyt alkaa kirjoitella tästä aiheesta, kun nytkään en ehdi kunnolla tuoda esiin sen mitä haluaisin. Tässä tungeksii kaksi lasta sylissä, joista toinen vähän sairas... No ainakin syntyy keskustelua, ja jos vain ehdin, pyrin sitä jatkamaankin.



Kiva muuten Magdalena nähdä sinunkin kirjoittavan täällä!

en tiedä onko kukaan kuullut sanontaa että " omat korvat ovat lähempänä suuta kuin toisen korvat"

...sanonnan siitä, miten helpommin näkee roskan toisen silmässä kuin hirren omassa. : )

mamadza:

en tiedä onko kukaan kuullut sanontaa että " omat korvat ovat lähempänä suuta kuin toisen korvat"

Tuli vain mieleen, että kun kirjoitin aiemmin monoteismista: tarkoitin siis sitä kun jotkut muslimit ovat täällä väittäneet, ettei kristinusko ole monoteistinen uskonto. Toki silloin on aina mietityttänyt, minkä verran ulkopuolinen voi määritellä jotakin uskontoa - ja miksi silloin ei kelpaa se mitä kristityt sanovat. Mutta tästä ei sen enempää, tarkoitin tämän vain yhdeksi esimerkiksi aiemmassa viestissäni.

Bombus:

Ihan niin kuin Essai valitteli sitä, että minkäs hän sille voi, että hän nyt vain sattuu olemaan monoteisti ja uskomaan siihen, että on vain yksi ainoa oikea uskonto

Mutta yksi ainoa oikea uskonto... Se onkin sitten jo sen verran vaikeampi ja laajempi asia, etten tässä ota kantaa siihen... : )

Essai:

Enemmän ajoin kai takaa sellaista katsomusta, jossa oma totuus koetaan niin kaikenkattavaksi ja suvaitsevaksi, ettei edes tiedosteta sen ehkä loukkaavan muita.

Tällä taidetaan nyt tarkoittaa tätä meidän hörhöjengiä. :)

Eihän sille mitään voi, jos suvaitsevaisuus ärsyttää. Toisten yläpuolella en pysty asettumaan, en sitten millään, vaikka miten yrittäisin. Heikomman puolelle asetun herkästi, se on totta. Vääryyttä ja epäoikeudenmukaisuutta en siedä ollenkaan.

Mutta nyt siis suljen suuren suuni.

Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin, mukavaa loppusyksyä kaikille. :)