Onko täysin anteeksiantamatonta laittaa alle 2-vuotias esikoinen hoitoon esim. 2 päiväksi n. viikossa n. 6 h kerrallaan

Olet laiska ja välinpitämätön äiti, jos teet noin. Kyllä sinun pitäisi jaksaa hoitaa esikoisesi, vaikka vauva tulisikin taloon.



Tähän vastaavat tietysti hyökkäämällä taas ne äidit, jotka ovat toimineet samoin ja potevat siksi huonoa omaatuntoa, mutta minkäs tosiasialle mahtaa. On laiskuutta tyrkätä pieni esikoinen hoitoon muille, että saa itse " keskittyä" vauvaan ja kotitöihin.

Miksi tuollaiset ihmiset hankkivat lapsia, kun eivät jaksa sitten niitä hoitaa? Häpeäisit ja olisit miettinyt vähän tarkemmin ennen kuin rupesit sitä toista lykkäämään.

Äidin kuuluu olla lapsissaan kiinni 24/7, kunnes täyttävät 18 vuotta. Senkin jälkeen tulee soittaa 5-10 kertaa päivässä ja nähdä vähintään joka toinen päivä. Ja imettää 9-vuotiaaksi. Ja kiinteät saa aloittaa kun lapsi on 3-vuotias.

toimii loistavasti.

me teimme noin. esikko oli reilu puolitoista vuotias ja viihtyi hyvin päiväkodissa, kun on sosiaalinen tapaus. kävi puoli vuotta kuopuksen syntymän jälkeen pari kertaa viikossa, ja nukkui sillä aikaa vauvan kanssa kotona. oli todella hyvä järjestely. jos lapsi ei olisi viihtynyt päiväkodissa niin tilanne olisi aivan toinen..

Ja kaikki puheet, että lapsi syö siellä hyvin on VALHETTA. Lapsesi on jo saanut loppuelämäkseen trauman, joka heijastuu epävarmuuden tunteina ja voi ajaa hänet jopa itsemurhaan aikuisiällä. Tämä on faktaa.

..siis äiti lepäsi sillä aikaa vauvan kanssa kun esikoinen leikki päiväkodissa. :)

lopussa, teet kuitenkin niin kuin itse haluat.

Minusta on ihan ok jos kerran lapsi on ennenkin ollut siellä tarhassa. Jos olisi ollut kotihoidossa niin vastaisin toisin.



Ton ikäinen on vähän hankala tapaus just, kun kerhoihin on vielä liian pieni.

On olemassa oikeasti huonoja äitejä,ja tällaisessa tapauksessa ei todellakaan kyse siitä

niin että kun uusi vauva tulee niin toinen pois alta..mikset hyvä ihminen hoitaisi heitä kumpaakin kun kerran olet kotosalla.mä en koskaan ole ymmärtänyt tota käytäntöä..kyse ei ole mistään muusta,kun siittä,että äiti pääsee helpommalla.ajattele miltä esikoisesta tuntuu,kun viet hänet muualle ja jäät kotiin vauvaa hoitamaan??minä olen kotiäiti ja ollut jo 6-v..esikoinen sai olla vauvan hoidossa mukana ja näin tutustua uuteen sisarukseensa..yhdessä puuhailtiin ja kivoja muistoja jäännyt..lapset nyt 5 ja 2.5v.kotiäitiys jatkuu viellä..tuntuu mahtavalta kun on saannut hoitaa itse omat lapsensa,ovat niin pienen hetken pieniä.ymmärrän sen järjestelyn,jos kyse äidin terveydestä..turhamaisista syistä en!!hoitakaa hyvät ihmiset itse lapsenne ja nauttikaa heistä!!vai osaako kukaan joka viennyt esikoisen vauvan tulon jälkeen hoitoon, kertoa siihen järkevää syytä!!!??tuskin....

esikoinen vietäisiin hoitoon vauvan tieltä, vaan päinvastoin esikoisen päiväkodissa olo vähenee vauvan tulon myötä noin 30%:iin siitä, mitä se aikaisemmin oli. Lapsi on siis tottunut olemaan päiväkodissa ja viihtyy siellä erinomaisesti muiden lasten seurassa leikkien ja ulkoillen.



Omasta mielestänikin olisi toinen juttu, jos päiväkotiin meno tulisi lapselle jotenkin uutena asiana siinä vaiheessa, kun vauva tulee. Silloin lapsi voisi hyvinkin tuntea hylkäämisen tunteita. Mutta tässä meidän tapauksessamme siis vauvan tulot tarkoittaa, että lapsi viettää huomattavasti enemmän aikaa äidin kanssa kuin mitä sitä ennen.



Naapurustossamme ei ole muita lapsia, joten kotona oleminen merkitsisi sitten todellista kyhjöttämistä yksin hiekkalaatikolla äidin valvovan silmän alla ja yksinäistä leikkimistä/äidin helmassa roikkumista kotona. Kun olen sivusta seurannut lapseni touhuja päiväkodissa muiden kanssa ja nähnyt miten hän riemuitsee muiden seurasta, tuntuisi jotenkin väärältä riistää häneltä tuo ilo. Ei minusta ole leikkimään nukeilla, laulamaan, tanssimaan, askartelemaan, piirtelemään jne. 8 tuntia päivässä.

Ulkopuolisen on ihan mahdotonta mennä sanomaan, mikä on oikein ja mikä väärin tällaisissa tilanteissa.



Minusta (mutta tämäkin on vain oma terveeseen järjenkäyttöön ja kavereiden kokemuksiin perustuva mielipiteeni, ei mikään ihmeen faktatietoihin perustuva tieteellinen tutkimustulos ;)) jos lapsi on ollut ennestään päivähoidossa, voi hän siellä osa-aikaisena jatkaa ihan ikään katsomatta vauvan syntymän jälkeenkin. Etenkin JOS esikoinen ihan oikeasti tuntuu menevän hoitoon mielellään ja muutenkin siellä viihtyy. Sehän on vaan vaihtelua! Jos taas lapsi on ollut kotihoidossa, en lähtisi niin isoa muutosta tekemään samaan aikaan kun perheeseen tulee uusi pienokainen. Se saattaisi tuntua esikoisesta siltä, että hänet sysätään uuden tulokkaan alta pois :( Tutussa hoitopaikassa parina päviänä viikossa jatkaminen tuskin moista tunnetta aiheuttaa pienemmässäkään esikoisessa, koska hoidossa käymisestä on tullut lapselle jo " oma juttu" ja tuttu rutiini.



Eli rutiinien jatkuvuus on tärkeää, ja teillähän rutiineihin kuuluu jo nyt tuo hoidossa käyminen. Ensisijaisesti suosittelisin osa-aikahoitoa toki vasta n. 2,5-3-vuotiaille (tai sitä vanhemmille) sisaruksille, kun vauva syntyy. Mutta itse tunnet oman esikoisesi parhaiten ja varmasti osaat miehesi kanssa tehdä oikean ratkaisun. Ja ainahan sitä päätöstä voi muuttaa! Kannattaakin aidosti kuunnella sydämellään lasta ja hänen reaktioitaan sitten, kun pikkusisko/veli on jo perheessä ja hoitoon pitäisi mennä/päästä parina päivänä viikossa.

ratkaisu on teidän..minä ottaisin lapseni kotiin hoidosta,jos kerran olen kotona!muita virikkeitä voi tehdä yhdessä..käydä perhe kerhoissa ym.kivaa!kamalasti extraa ei tuon ikäinen edes tarvitse..sen aika on myöhemmin.

Asiantuntijatkin suosittelevat kotihoitoa alle 3-vuotiaalle.



Mutta itseäni ajatellen miettisin myös sitä, että nyt on ainutlaatuinen tilaisuus saada olla myös sen esikoisen kanssa. Todella VIETTÄÄ aikaa hänen kanssaan. Ei sitä ehdi jos hän on hoidossa. Ainakaan samalla tavalla. Tuonikäinen vielä on niin ihanakin, että haluaisin seurata hänen kehitystään ihan läheltä.



Toki 2 päivää viikossa on tosi vähän, joten ei kai siitä suurta haittaakaan ole. Ellet sitten koe viemistä ja hakemista rankaksi? sitä se voi olla alussa kun vauvasi on pieni.

En oikein ymmärrä, mistä/miten näitä musta-valkoisesti ajattelevia äitejä (harvemmin isiä...) oikein tulee. Etkö 17 ihan oikeasti ole tullut ajatelleeksi, että joskus LAPSEN paras saattaakin olla se, että hän SAA mennä tuttuun päivähoitopaikkaan edes parina päivänä viikossa? Etenkin, jos lapsi on jo leikki-ikäinen ja kaipailee kavereitaan. Toki eri asia on, jos lapsi on alusta asti ollut vain äidin kanssa kotona. Tosin silloinkin on minusta viisasta lasta ajatellen, että hän saa oppia toimimaan ryhmässä edes vähän ennen (esi)kouluikää. Mutta kukin tyylillään, toisille 100% kotonaolo sopii parhaiten.

Kotiin vauvan kanssa jäävälle vanhemmalle (sukupuoleen katsomatta) olisi kyllä paljon helpompaa pitää isopikin lapsi kotona. Ei tarvitsisi kuskailla häntä ees-taas eikä maksaa hoitomaksuja - itse asiassa silloinhan saisi jopa isommastakin lapsesta tukia. Eli harva varmaan puhtaan itsekkäistä syistä päätyy siihen kalliiseen ja hankalaan ratkaisuun, että isompi lapsi jatkaakin tutussa lapsiryhmässä osa-aikahoidossa.

Kaipasit järkeviä syitä. Niitä on oman ikäisten ja itseä vanhempien lasten seura, sosiaalisten taitojen oppiminen ja mielekäs puuhastelu tutussa ryhmässä tuttujen aikuisten kanssa. Ja se, että jotkut lapset nyt vain ihan oikeasti suorastaan hinkuvat päästä päiväkotiin. Vai miten pitäisi tulkita lapsen lause " milloin äiti PÄÄSEN päiväkotiin" , kun ollaan oltu muutama päivä kotosalla (ja siis meillä on ollut mukavaa, siitä ei ole kyse vaan kavereiden kaipuusta)?

Aina siis ei todellakaan ole kyse äidin itsekkyydestä saati sitten turhamaisuudesta. Väitän, että valtaosa ennemminkin ihan aidosti miettii tilannetta kokonaisuuden kannalta lapsen parasta samalla ajatellen. Tärkeintä minusta on, että pitää aistit valppaana ja on valmis tarvittaessa muuttamaan valintojaan - suuntaan tai toiseen.

miilia75:

kyse ei ole mistään muusta,kun siittä,että äiti pääsee helpommalla.

ymmärrän sen järjestelyn,jos kyse äidin terveydestä..turhamaisista syistä en!!vai osaako kukaan joka viennyt esikoisen vauvan tulon jälkeen hoitoon, kertoa siihen järkevää syytä!!!??tuskin....

Säilyttäkää ihmeessä tuttu ja turvallinen, hyväksi koettu hoitopaikka, jos lapsenne siellä viihtyy! Ei sinne ole silti pakko lasta viedä edes sitä n. kymmentä tuntia viikossa (2xvko, 6h/pv), hoitosopimusta voi toki muuttaa kesken vuodenkin tarvittaessa. Ja aina hoitosopimuksen voi myös purkaa, sen takaisin saaminen on paljon vaikeampaa.



Mitä hyvää hoitopaikan säilyttämisessä sitten on?



1) Lapsesi saa jatkaa leikkejä tuttujen lasten kanssa pari kertaa viikossa. Hänen päivänsä eivät kuitenkaan ole pitkiä (4-5 tuntiakin saattaisi riittää hoitopaikan päivärutiineista riippuen).



2) Säilytätte tutun, turvallisen ja hyvän hoitopaikan tulevaisuutta ajatellen. Silloin on myös helpompi saada myöhemmin pienempi sisarus samaan hoitopaikkaan, kun sen aika tulee.



Jos esikoinen protestoi hoitoon lähtemistä, sitten ei tietenkään kannata systeemiä aloittaa/jatkaa. Kyllä äiti vaistoaa, mikä lapsesta tuntuu hyvältä ja mikä pahalta, kun vain kuuntelee lasta aidosti! On paljon helpompi ilmoittaa hoitajalle, että ei aiokaan jatkaa osa-aikahoitoa kuin yrittää saada paikka takaisin... Mutta ihan ekat viikot pitäisin isompaa lasta kotona sinun, vauvan ja isin kanssa (jos miehesi suinkin pitää isyyslomaa). Silloin saatte rauhassa " perheytyä" ja sitä voi sitten jatkaa mukavammin sittenkin, kun esikoinen on " enää" viitenä päivänä seitsemästä sen 24h kotona ;-)



Oikeasti: kokopäivähoito olisi ihan eri juttu. En tajua, miten tästä teidän pähkäilystänne on saatu väännettyä moraalinen ongelma. Kahtena päivänä viikossa max. 6 h kerrallaan on pieni aika pois kotoa leikkimässä, se saattaa olla ennemminkin piristävää kuin rasittavaa lapselle! Sinulle kuviosta tosin aiheutuu ylimääräistä vaivaa, osa on siksi muuttanut suunnitelmia aika nopeasti.

Mutta tietysti päiväkodin ja kodin sijainti ja kyydit vaikuttavat myös.



2xviikossa tutussa ryhmässä ei kuulosta pahalta, lähinnä tosiaan vaihtelua lapselle. Enempää " harrastuksia" ei noin pieni sitten mielestäni tarvitsekaan, kotona olo riittää.

sitä tämä palsta on pullollaan. Säälin syvästi lapsianne, te " täydelliset äidit" , pelkään heidän mieleterveytensä puolesta heidän joutuessaan kasvamaan tuomitsevan ja ahdasmielisen ilmapiirin keskellä. He tulevat imemään tuomitsevan elämänasenteenne, ja siitä ei voi kasvaa terveitä lapsia. Olette tuomioissanne pelottavia, ja lapsenne pitäisi teiltä ottaa pois, saada heidät kasvamaan terveempään maaperään.

Sitähän tämä on. Ei saisi kritisoida niitä äitejä, jotka asettavat oman etunsa lastensa edun edelle! Ehei, nykyäänhän pitää saada tehdä just niin kuin tykkää, ilman kritiikkiä!