Tunnustus: Toivon, että ystävälleni tapahtuisi jotain pahaa...

Miten helvetissä voit ajatella että lapselle sattuisi jotain? HYI HELVETTI mikä ihminen olet, katkera paska.

Ei ystäväsi sille mitään voi, että on saanut kaiken helpommalla kuin sinä. En missään nimessä voisi toivoa kenellekään esim. oman lapsen menettämistä, se ketään kasvata sillä tavalla. Kasvapa itse hieman, ja ota välimatkaa ystävääsi, tuollainen kateus on turhaa. Anna toisen iloita odotuksestaan, älä myrkytä sitä.

Kyllä mäkin aina välillä toivon että jollekin toiselle ns. helpolla päässeelle tapahtuisi jokin ylämäki elämässä, mutta kuoleman toivominen on kyllä liikaa...

Itse lähinnä toivon että heille tulee joku isompi lasku ja joutuvat oikeasti venyttämään penniä (tulot aivan sikä isot ja silti aina sanovat että kun ollaan KÖYHIÄ, eikä hajuakaan heillä mitä se penninvenytys on), tms.



Kuoleman toivominen on oikeasti sairasta. Hanki apua. Oikeesti.

Yleisesti vaan toivon että jotain epäonnistumista tapahtuisi, kasvasi hieman...



Elämä ei ole aina vain söpöilyä yms. Joksi hän näyttää sen käsittävän.



Ottaa vielä kaikesta niin herkästi itseensä, ei kunnioita muiden ajatuksia.

Ihanaa jos jonkun elämä vielä tänä päivänä voi olla söpöilyä edes johonkin asti.



Olen samaa mieltä kun muutkin, että sä ap olet itsekäs ja sairaan kateellinen ihminen.

Hän sai juuri esikoisensa ja maailma järkkyi, kun tytär onkin isopäinen ja " ruma" lapsi.



En kuitenkaan ole toivonut koskaan hänelle mitään muuta kuin hyvää. Hän kamppailee lapsensa suhteen ristiriitaisten tunteiden kanssa.



Elämä voi opettaa vähemmälläkin kuin kuolemalla. Toisen kuoleman toivominen on väärin.

sinä olet ehkä kovanahkaisempi ja kokeneemi, mutta monet ihmiset kokevat kamalana ja kasvattavana esimerkiksi sen että on joskus kivuliaat menkat tai näkee painajaisia, ehkä sellaiset ihmiset eivät kestäisikään kovempaa pahaa ja vastoinkäymisiä ja siksi ne on jätetty vahvemmille ihmisille, meille, jotka ne pystymme kestämään KATKEROITUMATTA!

kärsin itse ennen aknesta eli näppyjä oli. Hyväihoinen ystäväni sai kerran ehkä elämänsä ainoan finnin. Siitä sitten jaksoi valittaa, kun näppy oli. oli pitänyt oikein ottaa särkylääkettä, kun niin sattui.



elämä koettelee kutakin omalla tavallaan.



ehkä olin kyllin vahva isompaan määrään näppyjä.

En siis ihan noin tarkoita, että toivon, että lapsi kuolisi, toivoisin vain ystävälleni jotain suurta epäonnistumista tai pettymystä.



Hän kun ei ole oikeasti koskaan kokenut mitään pahaa, kaikki mennyt niin hyvin ja kun mä yritän kertoa omista asioistani, jotka on ollu kipeitä tms. niin hän alkaa kertomaan jostain omasta pienestä asiasta joka on ollu huonosti, esim. minä kerron koulukiusaamisestani niin hänen mielestään hän on kyllä kokenut pahempaa kuin minä, vaikka tiedän, että hänen kokemuksensa eivät ole mitään omiini verrattuna. (Sen verran pitkään on tunnettu ja keskusteltu asioista).

Ystäväni on saamassa lasta sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, etten ikinä itse tekisi... En usko, että hänellä on millään varaa jäädä esi. hoitovapaalle...



Tämäkin osoitus ystäväni lapsellisesta ymmärtämättömyydestä.



ap

Mä olen meidän kaveri porukassa käynyt varmaan eniten läpi paskoja asioita. Olen nimittäin kahdesti sairastanut syövän ja munasarjani ovat saattaneet vaurioitua sytostaateista. Olen aina halunnut ison perheen, arvatkaa tuntuuko kivalta kun kaksi kavereistani on molemmat tehnyt kaksi kertaa abortin oman huolimattomuuden vuoksi???



Mulla on onneksi pieni tyttö, mutta haluaisin niin kovasti toisen lapsen.

niin en koskaan ole toivonut heille mitään pahaa. He ovat kuitenkin olleet tukemassa minua, kun olen sairastanut. Toinen heistä on menettänyt veljensä syövälle ja sellaista en toivoisi kenellekään.

Vierailija:

Mä olen meidän kaveri porukassa käynyt varmaan eniten läpi paskoja asioita. Olen nimittäin kahdesti sairastanut syövän ja munasarjani ovat saattaneet vaurioitua sytostaateista. Olen aina halunnut ison perheen, arvatkaa tuntuuko kivalta kun kaksi kavereistani on molemmat tehnyt kaksi kertaa abortin oman huolimattomuuden vuoksi???

Mulla on onneksi pieni tyttö, mutta haluaisin niin kovasti toisen lapsen.

että muille toivomasi asiat tulee itsellesi takaisin, ja vielä esim. 3-kertaisina... :D



No, aika ikävää on toivoa _ystävälleen_(?) pahaa, varsinkin lapsen kuolemaa. Ei se silti mikään sairaus ole eikä siihen tarvitse hakea apua eikä siihen saisikaan apua. Kehottaisin sinua itseäsi miettimään asioita aikuismaisemmin.



Tuollaiset ajatukset on aika tavallisia, kyllä useimmat niihin sortuu eikä niissä sinänsä ole mitään pahaa. Eikä ne tapahdu itselle jos toivoo toiselle... mutta oman elämäsi teet vain ikävämmäksi myrkyttämällä mielesi. Siksi kannattaisi tietoisesti opetella toisenlaista suhtautumista.



Kukaan ei ole sulle varmaan luvannut että että elämä olisi reilu ja tasapuolinen.

Ja sitten nalkutat, että hän on saanut kaikkea. Ota itseäsi niskasta kiinni ja revi onni omasta elämästäsi. Tapahtuipa ' ystävällesi' mitä tahansa, ei se onni siirry siitä sinulle. Kylmät väreet käy, kun kuulen, että oikeasti on olemassa sinun tyylisiä katkeroituneita ihmisiä.

nilkkaan ja tämä on aivan totta!!Suosittelen hakemaan ammattiauttajalta apua,joka osaisi auttaa sua hallitsemaan kateuden tunteita ja sairaita toiveitasi!