Lue keskustelun säännöt.
Mikä meissä ja ystävissämme on vikana?
28.10.2005 |
olemme 35-40-vuotiaiden kirjava joukko. Emme enää juuri koskaan tapaa toisiamme, joidenkin kotona en ole käynytkään vuosikausiin eivätkä he meillä. Kun otan jossain puheeksi, että kun kukaan ei koskaan kutsu ketään käymään, kommentit on meillä kaikilla samat. Kukaan ei jaksa. Kaikkien voimat menevät totaalisesti siihen, että yrittää jaksaa töissä ja jotenkin pyörittää lapsiperheen arjen. Ja väsyneitä ollaan kaikki koko ajan.
Kommentit (17)
me ei myöskään koskaan tavata ketään. Ei ole sellaista iltaa viikossa, että se sopisi kaikille, tai edes vaikka meille ja jollekin ystäväpariskunnalle. Lasten harrastukset ja työmenot täyttävät illat. Lisäksi vaatii aina järjestelyjä mennä jonnekin, kun kaikilla on monta lasta. Emme mekään siis jaksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ystävät ovat niin tärkeitä ja vierailut elämän suola, joten järjestän aikaa.
jätätkö lasten harrastukset väliin vai ilta-tai yövuoron töissä? Meillä on niin vaihtelevat työajat ystävien kanssa, että sellaista aikaa ei kertakaikkiaan vain ole. Eikä kellään niitä voimiakaan. Sääli. t.3
Monesti saatan sanoa " en ehdi tällä viikolla näkemään" mutta ei se tarkoita, etteikö minulla olisi aikaa jos niin haluaisin. Aina pari tuntia voi jostain nipistää tekemällä asioita vähän eri tavalla kun suunnitteli. Aikaa löytyy jos halua löytyy.
Meillä ainakin käy vieraita minimi kerran viikossa, mutta vierailut ovat ns. epävirallisia eli ei oteta stressiä kun ei ehditä siivota kunnolla tai laittaa ruokia hienoimman kaavan mukaan.
Kyllä meillä saatetaan kyläreissun takia jättää harrastuskerta väliin tai koti siivoamatta. Kuten edellinen sanoi: asioita priorisoimalla! Ei kenenkään vuorokaudessa ole enempää kuin 24 tuntia, täytyy vaan päättää mihin sen ajan käyttää ja mikä on teille tärkeää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielestäni on sitä, että jos oikeasti haluaa tavata jonkun niin katsotaan koska on täysin pakolliset jutut (työ, opiskelu) ja sen jälkeen katsotaan milloin kummallakaan ei ole näitä ja se sitten sovitaan. Jos syyksi tulee joku harrastus tms. niin ei se kaveri olekaan enää niin tärkeä jos ei olla pariin kuukauteen ehditty muutenkaan nähdä.
itsestä tuntuu, että on se aika kovan vaivan takana löytää sellainen päivä, että kävisi kaikille, ja sattuisi vielä olemaan kaikkien lapsetkin (useimmissa perheissä 3-6 lasta) terveinä. Yleensä ne harvat kerrat ovat aina kaatunet siihen, että aina on jonkun lapsi kipeänä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parasta on tällainen äkkilähteminen. Ei tarvitse raivata aikaa.
Toisia ystäviämme tapaamme harvoin, mutta yleensä teemme heidän kanssa niin, että sovitaan ensi viikolla sunnuntaina klo 16. Se yleensä toimii. Perutaan vain, jos lapset sairastuu.
Vierailija:
jätätkö lasten harrastukset väliin vai ilta-tai yövuoron töissä? Meillä on niin vaihtelevat työajat ystävien kanssa, että sellaista aikaa ei kertakaikkiaan vain ole. Eikä kellään niitä voimiakaan. Sääli. t.3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kotona. Eli me ja ystävät 35-40- vuotiaita. Lapsia enimmillään
3 per perhe. Perhetuttujen lasten ikät 1-7 vuotta. Joidenkin kanssa
" kyläillään" toistemme kotona. Joidenkin kanssa sovitaan treffit
johonkin kivaan puistoon tai merenrantaan, jossa voi kävellä ja ihmetellä maisemia lasten kanssa.
Näihin ulkoiluihin yhdistetään kahvit joko termari + pullat meininigillä tai käydään kahvilla. Monesti nähdään sunnutaisin Kaivopuistossa
kavereita ja käydään Ursulassa tai Carousellissa sumpeilla jossain
välissä. Joskus nään meidän kahden isomman lapsen kanssa kavereita
lapsineen museovierailun merkeissä. Ollaan käyty porukalla mm.
Heurekassa, Ateneumissa ja Luonnotieteellisessä museossa.
Joskus mennään ystäväperheen kanssa yhtä aikaa ensin uimaan
ja sitten jomman kumman luo porukalla syömään nyyttisperiaatteella
eli isännät on tehneet jonkun keiton tai uunivuuan tms., jonka voi
nopsaan uintireissun jälkeen lämmittää ja vieraat tuo leipää ja
jälkiruuan mukanaan.
Tämmöset tapaamiset on tietysti erilaisia kuin tuntikausien illanistujaiset jonkun luona, mutta kivoja meistä ja meidän
kavereista.
Musta tuntuu, ettei se ole aina kiireestäkään kiinni vaan monet
ihmiset on vaan niin jumiutuneita kaavoihinsa etteivät saa mitään
erilaista aikaiseksi. Kun ulkoilu esim. kuuluu monella lapsiperheellä
joka tapauksessa ohjelmaan, niin eikö se oo sama, jos sunnuntaina
hurauttaa johonkin puistoon ulkoilemaan tuttavaperheen kanssa.
Talvella käydään paljon luistelemassa tuttavaperheiden kanssa,
ja pulkkamäessä Paloheinässä. Minttuliköörillä maustettua kaakaota
aikuisille termariin - mikä parempi tapa viettää sunnuntaita!
Ja näin ei kenekään tarvi stressailla siivoamisesta ja muusta turhasta.
mutta kun siihen yhdistää sen, kuten vaikka meillä, että on suuri perhe, joten kaikkina arki-iltoina on lasten harrastuksia ja kaikilla ystäväperheillä on sama tilanne. Meillä olisi viikonloppuna aikaa, mutta useimmat ystävät taas ovat töissä. Ei se helppoa ole. Ja arki tosiaan niin kiireistä ja kuluttavaa, kun ei ole koskaan levon hetkeä, niin kylään kutsumatta jää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä olen vaan kyllästynyt siksi tapaamaan ketään, kun olen aina se, joka ehdottaa, järjestää ja kokkaa. Jos en soita kenellekään, ei kukaan soita koskaan meillekään. Kiva olisi, jos edes kerran vuodessa ehdotus tulisi joltakin toiselta.
Miksi annatte lasten harrastusten täyttää koko viikon? Eikö jokaiselle riitä esim 1 tai 2 harrastusta? Osa niistäkin sattuu varmaan samalle päivälle ja koko viikko ei olisi ihan täyteen ohjelmoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pistätte viestin kiertämään - " tavataaanko meillä kahden viikon kuluttua sunnuntaina" - ja ne tulevat jotka pääsevät. Useamman ystäväpariskunnan aikatauluja on aika tuskaista yrittää sovittaa yhteen...
meillä on jokaisella lapsella 1-2 harrastusta, ja niistä todellakin täyttyy KOKO viikko, useampina päivinä vielä 2 tai 3 harrastusta samana päivänä.
meillä on yhden kaveripariskunnan kans tilanne se et molemmat miehet on yrittäjiä joten töitä tekevät pitkään iltaan. Mulla vaihtelee työajat totaalisesti mut yleensä olen illat/yöt töissä kun taas kaveri on " normaalissa" työssä 8-15 jollon mä sit olen jo menossa töihin.
Sillon ku sattuu olemaan vapaa niin pyritään näkemään mut joskus täytyy se kotikin siivota ja hoitaa muita asioitakin.
Lapsia ei vielä ole kummallakaan parilla, sekin aika vielä kai tulee ja katotaan millai sit käy...
Ikää kaikilla 25-30 ja näemme usein, joidenkin kanssa jopa viikottain. Kaikilla on lapsia ja suurin osa työelämässä, silti meillä on aikaa toisillemme.