Lue keskustelun säännöt.
G:Olisiko sinusta suurperheen äidiksi? Perustele ;)
Kommentit (19)
en usko että jaksaisin suurperhettä, ja ikäkin tulee sitten vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos neljä lasta lasketaan suurperheeksi. Näin monta kun on jo. En tunne sitä edes raskaaksi hommaksi. Siivoamiselle ei ehkä jää tarpeeksi aikaa ja voimia, mutta lapsilla on hyvä olla, se on tärkeintä. Tämä asenne onkin mielestäni tärkeintä monen lapsen kanssa, pitää osata olla välittämättä pikkuasioista. Muuten ajaa itsensä loppuun, ja siitähän kärsivät eniten juuri ne lapset.
Jos adoptoida voisi, niin mikäpä ettei olisi. Toisaalta taas en usko, että jaksaisin sitäkään odotusrumbaa, vaikka se ei ehkä niin fyysistä olisikaan.
Nyt siis tyydyn elämään kolmen lapsen äitinä. Ihan hyvin riittää meille.
Enkä haluaisi joutua pitelemään niitä kaikkia lankoja, joita kuvittelen suurperheen äidin joutuvan pitelemään, mieluummin keskityn pariin asiaan kerrallaan. Minulle siis riittää kaksi lasta, vaikka mies toivoo kolmatta.
lapsilla on kaikki asiat ihan mukavasti, koti on aina yleensä siisti ja kaikilla hyvät oltavat. Hyvät hermothan tässä täytyy toki olla ja luonteeltaan sellainen, että jaksaa aika paljon kaikenlaista. Kukkato on myös melkoisella koetuksella. Ainoa, mikä oikeastaan harmittaa, on se, että miehen kanssa ei kahdenkeskista aikaa ole edes kerran vuodessa, mutta se ei varsinaisesti liity lasten määrään, ei meillä ketään hoitajia olisi, vaikka lapsia olisi vähemmänkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi on jo, toinen tulossa ja se on ehdoton maksimi. En voisi kuvitellakaan kolmeakaan lasta!
joten suurinpiirtein tiedän mitä se on :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on viisi lasta, mutta ei tämä vielä taida mikään suurperhe olla, ei ainakaan tunnu siltä. Vielä voisi muutama olla, mutta sitten pitäisi hankkia 9 hengen auto, että kaikki mahtuisivat yhtä aikaa kyytiin....
Syyt: olen laiska, mukavuudenhaluinen, en ollenkaan tehokas ja aikaansaava, enkä myöskään erityisen lapsirakas.
Mutta lapsia on nyt viisi joten minusta on oltava suurperheen äidiksi. Ja väitän että melkein kaikista on, jos ei ole valinnanvaraa. Minustakin näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nyt neljä lasta, mutta en koe vielä olevani suurperheen äiti. Lisää saisi tulla, jos vain pikkuinen saisi alkunsa. Rakastan lapsia, tykkään olla heidän kanssa, nautin raskausajasta. Joten miksipä ei.
Nyt on kolmas tulossa ja se on meille kyllä riittävä määrä. Enempää en halua enkä halua. Mutta kai sitä sopeutuisi jos lisääkin tulisi! Tosin mua hirvittää jo pärjääminen kolmenkin kanssa, erityisesti kun mies on paljon iltoja poissa!
Raskauksistakaan en pidä yhtään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
+olen tehokas ja paneudun asioihin intohimoisesti, rakastan lapsia ja omassa perheessä on ollut liuta kakaroita. Tavallaan haluaisinkin suuren perheen...
-en haluaisi kuitenkaan elää koko elämääni kädestä suuhun, pidän pienestä luksuksesta elämässä. En halua myöskään kokea raskautta ja synnytystä niin monta kertaa, adoption kautta tietysti voisi järjestyä. :)
Tämän enempää en lapsia halua, ihan lasten itsensä kannalta. On vaikeaa jakaa itseään jo näiden kesken, saati että olisi vielä enemmänkin lapsia. Ja elämäni ei kuitenkaan pyöri pelkkien lasteni ympärillä. Haluan omaakin aikaa. Enkä kestä meteliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua elää koko elämääni pallo jalassa ja lasten ehdoilla.
En edes juurikaan pidä lapsista.
ison perheen kyllä tahtoisin, mutta minulla on parantumaton sairaus joka aiheuttaa väsymystä (muiden oireiden ohella).
En siis jaksaisi pyörittää suurperheen arkea. Tarvitsen apua ajoittain yhdenkin lapsen kanssa.
Samaa toivoisin tuleville lapsillenikin, sitä yhteyttä ja suunnatonta välittämisen määrää, joka ainakin meidän perheellä on edelleen. Minulle ei ole maailmassa mitään rakkaampaa kuin vanhempani ja sisarukseni, joten voin vain kuvitella miten rakkaita omat lapset voisivat olla.
Meillä on 5 lasta ja nyt käyn töissäkin, töissäolo on mun omaa aikaa;)Toki helppoa tämä ei aina ole kun on kotiaskareetkin pitää tehdä mutta pärjätty on.Edelleen esim.imuroin joka päivä ja pyykkikone ja kuivausrumpu jauhaa sen minkä ehtii sinne lajittelemaan vaatetta.Kyllä tää tästä, en todellakaan ole lopettanut omaa elämistä lasten syntymän myötä.
Yhdelle sopii yksi ja toiselle toinen ratkaisu, tämä on meidän tyyli;)
Pakkohan se on jos lapsia tekee. Uskoisin kyllä jaksavani ja onneksi minulla on ihana osallistuva mies.